keskiviikko 31. maaliskuuta 2021

Kuka oli se Soini, josta johtuu Soinin pitäjän nimi ?

Genos 2/2002, s. 61-74.

Soini on pieni kunta, jossa on vajaat 3000 asukasta. Internetissä Soinin kunta kertoo itsestään, että se sijaitsee keskellä Suomenselkää. Kunta on vedenjakajalla ja Soinista saa alkunsa kolme vesistöä. Vedenjakajalta saa alkunsa Ähtävänjoki, jota Soinissa sanotaan Kuninkaanjoeksi, Toiseen suuntaan vedet laskevat Ähtärinjärveen ja edelleen Kokemäenjokea etelään. Pitäjän itäosista vedet virtaavat monien järvien kautta Saarijärven reittiä itään. Soinissa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan korkein kohta, Raitamäki. Kuntana Soini perustettiin 1868 yhdistämällä siihen osia Alajärvestä ja Ähtäristä.

Kiinnostukseni Soini-nimisiin sukuihin johtuu omista esipolvistani, joihin sisältyy Virtain Toisveden kylässä Ylä- eli Yli-Soinin talossa 1700-luvulla asuneita henkilöitä. Ylä-Soini oli yksi osa Soinin kantatalosta, joka jaettiin 1700-luvun lopulla kolmen veljeksen kesken Ala-, Keski- ja Ylä-Soiniksi. Soini-nimistä sukujuurta olen voinut johtaa Ähtärin puolelle, jossa nimi esiintyy jo 1600-luvun alussa. Havaitsin, että nimen täytyy jotenkin liittyä siihen nimistöön, josta nykyinen Soinin pitäjä on saanut nimensä. Mainitun Ähtärinkylän pohjoisimmat osat kuuluvat Soinin pitäjään. Yleensä pitäjänhistorioissa on tapana selittää, mistä, miten ja milloin pitäjien nimet ovat muodostuneet. Mutta Järviseudun historiasta en tällaista tietoa ole onnistunut löytämään. Katson itse löytäneeni vastauksen: nimi johtuu Suni eli Soini (Sven) Leppäisestä, joka savolaisena muuttajana perusti uudistilan Ähtärinkylään vuonna 1567. Hänestä tuli vahvan suvun kantaisä. Useat hänen jälkeläisistään käyttivät lisänimeä Soini, josta aikaa myöten tuli kyläkunnan nimi ja edelleen pitäjännimi. 

Virtain Toisveden kylän Soini

Virtain Toisveden kylän Soini — nykyisin puhutaan myös Soininkylästä — sijaitsee Virtain keskustasta Ähtäriin Killinkosken kautta menevän tien varressa lähellä Killinkosken teollisuustaajamaa. Historiallisesti Toisveden (alkuaan Toevesi) kylä on muodostunut neljästä osasta: Toevesi eli Ikkalat, Lahti ja Hirvelä, joka oli Tammerkosken Kuurisen vanhaa eräaluetta, 2) Metserintaival (Pylkäs), joka oli Lempäälän Vaihmalan entinen eräsija 1589, 3) Liesikoski (Kahila ja Soini) Lempäälän Ahtialan entistä erämaata v. 1589, sekä Ohtola, joka oli todennäköisesti Kangasalan Ohtolan eräsija v. 1552.

Nykyisen Soininkylän vanhin paikannimi lienee ollut Liesikoski. Nimi on joka tapauksessa pääteltä¬vissä varsin vanhaksi, eräkaudelta peräisin olevak¬si. Nimi liittyy Liesi-kantaiseen nimistöön, josta muita esimerkkejä ovat Liesjärven kylä ja järvi Keuruulla. Lieskoski merkitsee koskea, jonka ran-nalla on ollut keittopaikka (liesi). Olisi mahdollista pohtia, onko mahdollisesti nimen antanut liesi ollut lappalaisten keittokodassa vai satakuntalaisten erämiesten rakentama. Liesikoski on nykyinen Virtalankoski.

Etelä-Suomen kartalla vuodelta 1747 Liesikosken paikkaa vastaa kaksi ympyrää, joihin liittyy nimi ”Kaila”. Kailan täytyy tarkoittaa Kahilaa. Kahila on mahdollisesti kyläkunnan toiseksi vanhin nimi. Kahila johtuu ensimmäisten vakituisten asujien lisänimestä. Kylä¬kuntaan perustettiin kaksi taloa vuosina 1565-66. Perustajat olivat epäilemättä veljeksiä: Olavi Matinpoika Kahila, joka mainitaan talollisena Liesikoskella 1566-1592 ja Paavali Matinpoika Kahila eli Kahilainen eli Liesainen, joka mainitaan talollisena Liesikoskella 1565-1607. Olavin talosta sai alkunsa Kahilan talo ja Paavalin talosta Soinin talo. Molemmat talot sijaitsivat epäilemättä lähekkäin samalla mäellä, jossa nykisin on Soininkylän keskus kauppoineen. Täyttä varmuutta ei ole siitä, polveutuvatko myöhemmät Kahilan ja Soinin suvut mainituista veljeksistä. 

Soini on suku, joka tuli Liesikoski-Kahilan toiseen taloon vuonna 1633. Soini-nimeä voidaan pitää alkuaan sukunimen luonteisena lisänimenä. Taloa, johon Soinit asettuivat oli Paavali Matinpojan jälkeen asunut tämän poika Esko Paavalinpoika 1606-1609, tämän veli Yrjö Paavalinpoika 1610-1624 sekä kolmas veli Pekka Paavalinpoika 1625-1633. Vuosina 1633-1939 taloa asui Klemetti Heikinpoika Soini. Jäljempänä osoitetaan, että Klemetti Heikinpoika tuli Kukkomäestä. Kukkomäki on vanhaan Ruoveteen kuuluneen Ähtärin pohjoisin kyläkunta, joka nykyisin muodostaa oman kylänsä Kukonkylän. Klemetti Heikinpoika oli siellä talollinen vuosina 1620-1630 ja seuraavat Kukkomäen eli Kukkolan asujat polveutuvat hänestä. Tämä Klemetti on paitsi Toisveden soinien kantaisä myös Ähtärin Kukkolan suvun kantaisä. Kukkomäki eli Kukkola on saanut nimensä Klemetin edeltäjien sukunimestä Kukkonen: Juho (Juska) Kukkonen 1556 - n. 1598, talo autio, Juho Kukkonen 1600-1619. Sukunimestä päätellen he olivat savolaisia. Ei ole mitään perustetta päätellä, että Klemetti Heikinpoika olisi ollut sukua näille Kukkosille. Kukkonen oli varsin yleinen sukunimi Savossa jo vanhimpien maakirjojen aikaan v. 1540. 

Voivatko kaikki Soinit olla alkuperältään samaa sukua?

On syytä tarkastella, voivatko kaikki Soinit olla alkuperältään samaa sukua. Soini on tyypillisesti länsisuomalainen nimi. Seppo Suvannon mukaan vanhimmat esiintymät Satakunnassa löytyvät Kokemäeltä, Eurajoelta, Tyrväältä, Kangasalta ja Karkusta. Hämeenkyrön historiassa painotetaan Jämijärven Soinia ja annetaan ymmärtää, että se voisi olla Etelä-Pohjanmaalla olevien Soinin talojen lähtökohta. Etelä-Pohjanmaalla Soini-nimeä esiintyy ainakin Vähäkyrössä, Nurmossa, Kauhavalla ja tietenkin Soinissa. Omituista on, ettei kumpikaan mainitse Ikaalisten Kilvakkalan Soinia, josta käsin mahdollisesti Jämijärven Soini on perustettu. Yleisesti ottaenhan Jämijärven asutus on nuorempaa kuin Ikaalisten ydinseutujen asutus. Kilvakkalassa oli v. 1553 taloissa edustettuina nimet Poika, Tapio, Venni, Kangoi, Hätävara, Hyssä ja Soini. 

Tutkijat ovat olleet melko yksimielisiä siitä, että Soini johtuu ruotsalaisen miehennimestä Sven tai Sune. Samoista nimistä johtuva suomalainen nimimuoto on myös Vänni (Venni), jota Soinin ohella on Ikaalisten Kilvakkalassa. Suvannon esittämät esimerkit riittänevät osoittamaan, etteivät kaikki Soinit ole yhtä ja samaa sukua. Nimittäin Kokemäen Soinilassa oli lautamies 1450 ja 1469 nimeltään Jöns Swensson, joten siellä Soini-nimi johtuu hänen patronyymistään. Kokemäen Soinila on Säpilän kylässä ja soineilla oli 1500-luvun puolimaissa siellä kolme taloa. Talo oli jakautunut kahtia jo ennen 1400-luvun puoliväliä, joten kantaisä Sven olisi elänyt siellä tätä ennen. Toiseksi Eurajoella Liinamaan kylässä asui ensimmäisten maakirjojen aikaan yhtä taloa Niilo Kunnila. Suvannon mukaan hän oli sama kuin eräissä lähteissä mainittu Niilo Sveninpoika eli Niilo Soini eli Niilo Soinila. Soini juontuu siten Niilon patronyymistä ja Kunnila-nimi jostakin vielä aikaisemmasta Gunnar-isännästä. Kolmanneksi Tyrväällä mainitaan jo 1475 Heikki Soininpoika ja 1479, 1486-87 ja 1507 Heikki Soini, 1551 Lasse Soininpoika, 1524 Lauri Heikinpoika Soinila ja 1546-71 Heikki Laurinpoika Soini(la). Kangasalan pitäjään kuuluneessa (nykyisin Kuhmalahdella) Isopennon Knaapissa oli Antti Soini 1510, Olavi Soini 1546, 1553, Olavi Sonason Penno 1550, Olavi Antinpoika 1558. Karkun Mierolassa mainitaan Klemetti Olavinpoika eli Soini 1564-71, jonka isä Olavi Soini oli lautamies 1549. Kangasalan Kaitamossa myöhempää Soinia ja Pirjolaa isännöi 1553-92 Olavi Heikinpoika eli Olavi Soini. Tämän isä oli Heikki Soini, joka mainitaan jo 1540. Suvanto sijoittaa tähän taloon v. 1441 laamanninkäräjillä lautamiehenä olleen Olavi Mununpojan ja 1469 tutkijalautakunnan jäsenenä olleen Maunu Soinin. Hänen mukaansa ”erikoista on se, että nelitaloisen kylän kaikissa muissa taloissa paitsi Soinilla isäntien patronyymi on Maunu (olivatko veljeksiä?). Kutenkin vuoden 1469 Maunun lisänimi on Soini, joten vaikuttaa siltä, että Kaitamossa ei asunutkaan muita kuin Soineja. Kylän päätalo Soini ollut huomattavan vauras ...”

Ala-Satakunnassa Ulvilassa on Soinilan kylä, joka on alkuaan (mainitaan 1540-41) Svensby. Loimijoen varressa Vampulassa on ollut myös Soinilan kylä, joka mainitaan jo 1520. Karkussa Soinila on paitsi talonnimi myös kylännimi. Ulvilan Soinilan kohdalla Suvanto kiinnittää huomiota kylässä esiintyvään Danmark-nimeen ja arvelee, että ”siellä olisi ollut tavallisesta talonpoikaisjoukosta erottuva Danmark-suku ... ehkä kaikki nämä tapaukset ovat merkkejä tanskalaisista unioniajan alussa Suomeen tulleista soineista eli asepalvelijoista. On mahdollista, että heidän osaltaan suvut olisivat painuneet myöhemmissä polvissa talonpoikaiseen joukkoon. Täysin varmasti voidaan sellaista osoittaa tapahtuneen 1500-luvulla Oripäässä ja Ulvilan Lautilassa”. 

Suni ja Soini Ähtärinkylässä

Voitaneen päätellä, että Soini-nimisiä sukuja on Satakunnassa ollut uuden ajan alussa ainakin neljä. Toisvedelle tullut Klemetti Heikinpoika toi lisänimensä Soini tullessaan, mutta mistä hän on voinut tulla. Ennen kuin yritetään etsiä vastausta tähän kysymykseen mainittakoon, että Ähtärissä on ollut Suni-niminen talo, jossa Lapveteläisen suvun autioksi jättämään taloon asettui Erkki Antinpoika Soini 1635. Nimimuoto Suni esiintyy vasta myöhemmin. Etsittäessä vastausta asetettuun kysymykseen tutkitaan ensin, mitä Järviseudun historiassa sanotaan Soinin asutushistoriasta: 

”Maanselän eteläpuolella Källin naapuriksi nousi Kukko eli Kukonmäki Leväjärven ‘taipaleen’ itäpuolelle. Kukko ja Källi sijaitsivat nelisenkymmentä metriä Ähtärinjärven yläpuolella Löytälänmäen rinteellä ... Ilma Orkamon Soiniin sijoittaman Soinin talon alkuperäinen sijainti ei ole aivan varma. Kansanperinteen mukaan myöhempi Sunin talo olisi ollut 1560-luvulla perustetun Soinin kantatalo, joka kuului 1500-luvulla nykyiseen Lehtimäkeen.”

Jotenkin omituista on, ettei pitäjänhistoriasta selviä, milloin Soinin pitäjässä Soini-nimi ensimmäisen kerran esiintyy ja mistä ja miten se on sinne tullut. Siten pitänee päätellä, ettei Soini-nimi vanhimpina aikoina ole siellä ollut kovin merkittävä ja on etsittävä Kukkomäen Soinien alkuperää muualta. 

Kysytään, montako taloa Ruoveden Ähtärinkylässä on ollut, jotka perustamisestaan alkaen 1500-luvulla ovat olleet vakaasti asuttuja taloja ison vihan toiselle puolelle 1700-lukua, joita autioituminen ei olisi vaivannut. Vastauksena löytyy vain yksi talo: Suni eli Soini. Toiselle sijalle asettuisi Ollikkala, mutta se on perustettu vasta noin 1603. Muutoinkin Suni eli Soini, joka nykyisin on jakokunta nro 7 Liponkylässä, vaikuttaa sukurungoltaan niin vahvalta, että sen täytyisi olla yksi kulmakunnan kantasuvuista. Kun talonhaltijaluetteloiden mukaan Sunin talon ensimmäinen asuja on Suni (Sven) Leppäinen eli Lapvete¬läinen, tarkastellaan voivatko Ähtärinkylän Soinit olla suku, jonka kantaisä on tämä Suni eli Soini (Sven). 

Luetteloiden mukaan Suni Leppäinen eli Lapveteläinen oli isäntänä 1567-1606, Klemetti Suninpoika 1607-43 ja Klemetin vävy Yrjö Mikonpoika 1644-83. Kolme peräkkäistä isäntää oli niin pitkillä isännyysajoilla, että vaikuttaa todennäköiseltä, että Sunin ja Klemetin välissä on ollut yksi sukupolvi (Suni Suninpoika). Tutkitaan, antaako SAY viitteitä siitä, että olisi ollut kaksi peräkkäistä Suni-nimistä isäntää. Ruoveden asutuksen yleisluettelossa Ähtärinkylän asutustiedot (s. 60-61) ovat vuosina 1580-1620 varsin sekavasti esitettyjä. Huomattakoon ensin, että siellä mainitaan Klemetti Kukkomäki (Clem. Kuckoinmäki) jo vuosina 1613, 1615, 1617 ja muodossa Klemetti Soini vuonna 1616 (Clem. Soini).

Mitä tulee siihen, onko ollut kaksi Suni eli Sven-nimistä miestä, niin varmuudella toteaminen on vaikeaa. Sarjaksi esiintymiä maakirjasta saadaan ketjuttamalla Svenit eri kohdista:

Sim. Leppäinen 1 äyri 1567, Suenn Leppäinen 1 äyri 1568, Suen Leppäinen 1569-71, Sven Lapvetinen 1 äyri 1572-74, Sven Lapweden 1 äyri 1575-79, Swenn Lapveteläinen 1 äyri 1580, Sven ibm 1581-83, Sven Lappwäteläinen 2 äyriä 1584-85, Svenn Leppeinen 1 äyri 1586-90, 1592, Sven Lapuelainen 1 äyri 1597 (tiedot puuttuvat 1593-96 ja 1598-99, 1601, 1603), Swen Lapuetäinen 1 äyri 1600, Sven Leppäinen 1 talo 1 äyri 1602, 1604-1606. Vanhan Ruoveden alueella Suni-nimeä ei liene näihin aikoihin esiintynyt muualla. Etunimi tunnetaan Savossa, jossa esimerkiksi Juvalla oli 1560-luvun alussa Suni Antinpoika (sukunimetön).

Teoriassa on mahdollista, että isännän vaihdos on tapahtunut 1572, jolloin Suni Leppäistä olisi seurannut Suni Suninpoika, mutta tämä vuosi on liian varhainen, koska silloin oli kulunut vain viisi vuotta talon perustamisesta. Toinen mahdollinen ajankohta on 1584 vaiheilla, jolloin äyriluku on ollut korkeampi tai sen jälkeen, kun äyriluku on taas pienempi 1586. Kolmas mahdollinen ajankohta on 1590-luvulla tai noin 1600, jolloin tiedoissa on puutteita ja jolloin levottomista ja vaikeista ajoista johtuen seuraavan isännän isännyysaika on voinut jäädä lyhyeksi. 

Uudisasutusvaiheessa 1567-70 Ähtärinkylään tulivat seuraavat savolaissuvut: Laasoinen (talon myö¬hempi nimi Huikuri), Vihavainen (Nyyssölä ja Savola), Hynninen (Kaltiala eli Halttunen), Lapveteläinen/ Leppäinen (Lippo ja Suni, tarkemmin jäljempänä), Mursunen (Roponen), Kukkonen (Sorvari ja Kukkola) sekä myöhempään Källin taloon Antti Karpainen/Kaipiainen/Kopoinen (isäntä 1567-79), Antti Leppäinen (1580), Antti ibm (1581-83). 

Täydennetään SAY:n tietoja muista lähteistä. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa on peräkkäin Pekka Lappiuetinen, Paavo Laasoinen ja Simo Leppäinen. Simo maksoi hopeaveroa 3 mk 6½ äyriä. Hänellä oli kuparia 5 markan edestä, hevonen (arvo 10 mk), 2 lehmää, 3 lammasta ja 2 sikaa. Samasta luettelosta voi nähdä, että Lapveteläisiä oli myös Keuruun puolella Liesjärven kylässä ja ettei Leppäisiä löydy muualta. 

Omat muistiinpanoni alkuperäisistä veroluetteloista kertovat seuraavaa: Suni Leppäinen on v. 1587 saanut sakkoja 1 markan (syytä tai vastapuolta ei sanota). Hänen pitänee olla sama (vaikka ylösmerkinnöissä Simi Lippoinen), joka sai v. 1574 kuusi markkaa sakkkoja. Vuoden 1586 veroluettelossa (årliga ränttan) Ähtärin kylässä (Edziöö) asuu yhtä äyrinmaata Swenn Leppeinen, vuonna 1597 Suni Lapuelainen. Vuoden 1589 maantarkastuskirja kertoo, että Ähtärin kylässä oli 11½ äyrinmaata, jossa oli 8 asuttua ja 2 autiota manttaalia Kangasalan Toikkolan kylän entisellä erämaalla. Kahdeksasta asujasta mainitaan kuitenkin nimeltä vain Erkki Vihavainen ja Olavi Laasoinen. Vuoden 1600 tarkastusmaakirjassa Ähtärin kylässä (Etzsöö) on Swen Läppäinen ja Henrich Lappwätäläinen. Vuoden 1602 veroluettelossa (årliga ränttan) on Swen Läppäinen, vuoden 1608 kymmenysveroluettelossa Clemet Suensson ja Anders. Lappiweteläinen (kumpikin maksoi 4 kappaa ruista). 

Ns. Elfsborgin toisten lunnaiden luetteloissa 1610-luvulta saadaan seuraavat tiedot: v. 1614-15 Clemet Soini (1 pariskunta itsellisiä), 1616 Clement Soini yksi pariskunta (köyhiä), 1617 Clemet Edzeröö yksi pariskunta (köyhiä), 1618 Clemet Soini H: K: Mtz: Skytt ja Clemet Leppäinen ödhe ja 1619 Clemet Soini H: K: Mtz: Skytte ja Clemet Leppäinen afdragen ödhe. Vastaavalta ajalta veroluettelossa (skatte ock mantall book) v. 1616 on autiotalona Clemet Swensson (1 äyri, ei manttaalia), autioveroluettelossa Clemet Swensson 1 äyri ja kymmenysveroluettelossa Antti Lapveteläisen ja Antti Kellin välissä Clemet Soini, joka maksoi 6 kappaa (luultavasti ruista). Kaksi vuotta myöhemmin 1618 veroluettelossa on asuttuna Ähtärin kylässä (Eedzäro) Clemet Swenssonn, jolla on 1/4 manttalia, 1 äyri ja joka on kuninkaanmetsästäjä (H. K. M:ts. diurskytt). Mielenkiintoinen on vuoden 1624 tarkastusmaakirja, jonka mukaan Ähtärin kylässä oli peräti kolme kuninkaanmetsästäjää: Antti Kelli, Klemetti Suninpoika ja Klemetti Soini. Suninpojan talo oli uudelleen autio ja Antti Lapveteläisen talo oli autioitunut karkaamisen takia. Klemetti Soinin veroluvut olivat 2 lehmää, 1/3 taloa, 1/4 manttaalia ja 1½ äyriä. Sveninpojan vastaavat luvut 1 lehmä, - taloa, - manttaalia ja 1 äyri. Oli siis. olemassa kaksi Klemettiä, joista toinen oli Suninpoika ja toisella oli lisänimi Soini. Seuraavan vuoden voudintileissä on autiotiloja koskeva ”kort förslag”, jossa on mm: 

”Edzero Nielss Kuckoineuun - 1 ö(re) öde Erich Hindrichsson H. K. M:tz diurskått bruker däss, och försuarar för sitt skotterij”. Suomennettuna merkintä tarkoittaisi, että Ähtärissä Niilo Kukkoinmäen yhden äyrin autiota viljelee kuninkaanmetsästäjä Erkki Heikinpoika samalla kun vastaa metsästyksestään. Erkki Heikinpojan pitänee tarkoittaa Klemetti Soinia.

Vuonna 1628 Klemetti Soini (Edzaröö Clemitt Soijne) on saanut muutaman muun kanssa sakkoa kolme markkaa niskoiteltuaan myllytullirahojen maksussa. Ruoveden talvikäräjillä 31/1 1631 niskoittelusta (för tresko, at dhe huarken kommo till Boskaps och folcke schrifninghen eller till tinghett) sakotettiin kolmella markalla Klemetti Suninpoikaa (Swensson) Ähtäristä (i Edzssöö) ja Klemetti Soinia (Såijini ibid). Talvikäräjillä 2/2 1632 Klemetti (Säunij ibid) sai uudelleen 3 mk sakkoja ”för ogilla wäghar och broar”. Klemetin edellä on Ähtärinpohjassa (Edzarinpåhia) asunut Pekka Sorvari. Yllättävää on, että hän on samassa luettelossa vähän myöhemmin kuninkaanmetsästäjien joukossa, joita kaikkia sakotettiin 3 markalla. Vuonna 1634 kuninkaanmetsästäjien luetteloissa ei enää ole Klemetti Soinia eikä Suninpoikaa vaan Heikki Klemetinpoika. 

Vuonna 1634 on suoritettu tarkalta vaikuttava autiontarkastus. Siinä herättää huomiota Antti Lapveteläisen talo, jonka Erkki Heikinpoika haluaa ylösottaa. Hän on asettunut taloon v. 1632 ja on saanut takuumiehikseen Heikki Korpulaisen, Klemetti Heikinpojan Kahilasta (Clemeth Henrichsson i Kahila), Jaakko Laurinpoika Kukoinpohjan ja Olavi Nenoisen. Erkin tuli vielä hankkia käräjillä vahvistus. Edellinen vuosi 1633 oli yksi vuosisadan alkupuoliskon pahimmista katovuosista. Katoa tutkimaan asetetussa lautamiehistössä Ruovedeltä oli mm. Klemetti Heikinpoika Kahilasta. 

Vuodelta 1635 on olemassa tavallista monipuolisemmat lähteistöt. Silloin alkavat myös varsinaiset henkikirjat. Kylvöveroluettelon mukaan Klemetti Heikinpoika Kahilasta kylvi 4 1/4 kappaa eli saman verran kuin kylän muut isännät (Mikko Martinpoika ja Reko Markunpoika). Ähtärin kylässä Klemetti Suninpoika kylvi 2 tynnyriä ja Erkki Heikinpoika ½ tynnyriä. Heikki Klemetinpoika on kuninkaanmetsästäjien joukossa ja hän kylvi 2½ tynnyriä. Karjaveroluetelossa Kahilassa on Clemet Soini, jolla oli 1 tamma, 6 lehmää, 2 hiehoa, 4 lammasta ja sika. Talossa oli myös Yrjö-niminen itsellinen, jolla oli kaksi lehmää. Ähtärin kylässä Heikki Klemetinpojalla oli hevonen, elikko, 3 lehmää 2 hiehoa, 4 lammasta ja sika. 

Näistä muistiinpanoista voidaan joka tapauksessa päätellä, että Klemetti Soini on eri henkilö kuin Klemetti Suninpoika ja on patronyymiltään Heikinpoika. Klemetti Soini mainitaan ensimmäisen kerran v. 1614, oli aluksi kuninkaanmetsästäjä ja sittemmin myös talollinen. Ähtärissä hän on vielä talvella 1631 ja ilmeisesti vielä talvella 1632, mutta on Kahilassa viimeistään v. 1634. Muutto Kahilaan merkitsi luopumista kuninkaanmetsästäjän toimesta. Toiseksi näyttää selvältä, että Ähtärinkylään 1567 asettunut Suni eli Soini oli Leppäisen sukua ja että Lapveteläinen-nimi hänen yhteydessään on väärinkäsitystä. Tukea sille, että olisi ollut kaksi Sunia, ei löydy, joten Klemetti Suninpoika olisi hänen poikansa, syntynyt ehkä Ähtärissä 1570-luvulla tai vasta n. 1580. Hänen veljekseen voisi päätellä patronyymin nojalla v. 1635 Kukkomäessä itsellisenä henkikirjoitetun Matti Suninpojan (Madz Swensson, hustru item).

Ainoa järkeenkäypä Soini-nimen selitys. Ähtärinkylässä on, että se johtuu Suni Leppäisen etunimestä. Koska Klemetti Soini oli Heikinpoika, niin pitänee olettaa, että Sunin vanhin poika oli Heikki, joka ei näy lähteissä (ellei tämä ole sama kuin Heikki Lapveteläinen, isäntä Lipposen talossa 1597-1606). Tukea tälle oletukselle saadaan siitä, että 1600-luvulla kylässä oli muitakin Soini-nimisiä, joiden täytyy olla ollut sukulaisia. Erkki Heikinpoika, joka 1634 asutti Hynnisen autiotalon ja jota Klemetti Heikinpoika takasi, on käyttänyt myös Soini-nimeä (SAY 1637-38). Siten on oletettava, että hän oli Klemetin veli. Erkin talo jäi sitten autioksi ja sitä viljeltiin yhdessä Sunin talon kanssa. Vuonna 1653 isännäksi tuli Yrjö Yrjönpoika Soini, jonka vanhemmat olivat Yrjö Heikinpoika Soini eli Hynninen ja Maisa. Yrjö muutti äitinsä ja perheensä kanssa v. 1667 Inkerinmaalle. On oletettava, että on ollut Heikki (Soini), jolla oli kolme poikaa Klemetti, Erkki ja Yrjö ja jonka itse täytyisi olla Suni Leppäisen poika.

Oheinen karttaote on vuodelta 1747 ja siinä näkyvät Ähtärinjärven pohjoisosat. Ylimpänä on Alajärven pitäjään kuulunut Soininkylä. Maanselän Ruoveden puolella erottuvat selvästi talot Kukkomäki, Suni ja Huikuri ja kolmen läänin raja Iironjärvellä. Ähtärijärveä pitkin ja siitä lounaaseen vesireittejä myöten pääsi Toisvedelle. 

Jäljempänä perhetaulumuotoisessa esityksessä otetaan lähtöhenkilöksi Suni Leppäinen eli Lapveteläinen siitä huolimatta, että sukurungon alkuosa joudutaan varustamaan kysymysmerkeillä. Suku olisi siten ollut alkuaan Lapveden Leppäisen sukua, joka muutti 1560-luvulla Ruoveden erämaapitäjän Ähtärin kylään, jossa yhden pojan jälkeläiset alkoivat käyttää Soini-nimeä, ja toisen pojan asumaa taloa alettiin kutsua Suniksi. Edellinen sukuhaara asutti autioitumisen vaivaaman Kukkomäen ja vuosikymmentä myöhemmin yhden talon Toisveden Kahilassa. Kukkomäestä käsin suku on levinnyt 1600-luvun puolivälissä Ulvilan seudulle, 1600-luvun jälkipuolella Huikurin taloon ja perusti Iiron talon.

Lipposen talon asutushistoriaa

Edellä on tarkasteltu Ähtärinkylässä Sunin ja Kukkomäen varhaisinta asutushistoriaa, mutta Lapveteläisen suvun kannalta on otettava vielä huomioon talo, joka sai 1659 isännäksi tulleesta Lauri Lipposesta nimen Lipponen. Lipponen on jakokunta nro 4 Lehtimäen Lipon kylässä. Talon perusti 1567 eli samana vuonna kuin Sunin talon perustettiin Pietari Lapveteläinen. Kun on savolaisesta muuttajasta kysymys, niin ehkä etunimi pitäisi normaalistaa muodossa Pekka. Pekka Lapveteläisen talo oli kahden äyrin talo 1567-68. Puolet siitä lohkaistiin v. 1569 Olavi (ehkä olisi normaalistettava Olliksi) Laasoiselle. Laasoisen puoli sai sittemmin nimen Huikuri. Huikuri tuli Kukkomäen suvulle v. 1681 (vrt perhe 8). 

Hyvän alun jälkeen Pekka Lapveteläisen talo 1580-luvulla autioitui, ehkä noin 1588, ja oli autio kymmenkunta vuotta. Seuraava isäntä Heikki Lapveteläinen mainitaan 1597-1605. Häntä seurasi Antti Lapveteläinen 1606-30, jolloin talo taas autioitui. Nyt voidaan tehdä joitakin jossitteluja. Kun kaksi Lapveteläistä tulee samana vuonna uudisasukkaaksi samalle seudulle, he voisivat olla veljeksiä. Siis Pekka voisi olla Suni Seppäisen eli Lapveteläisen veli. Voisiko ajatella, että Heikki ei ollut Pekan poika, koska autioitumiskausi oli pitkähkö. Silloin voisi ajatella, että Heikki olisi ollutkin veljenpoika eli Suninpoika. Tällöin löydettäisiin puuttuva rengas Klemetti Heikinpojan ja Suni Leppäisen eli Lapveteläisen välistä. Peräkkäisen isännyyden nojalla, jota autioituminen ei katkaissut, Heikin seuraaja Antti Lapveteläinen olisi ollut hänen poikansa. Kun tähän yhdistetään edellämainittu tieto Järviseudun historiasta, että Lapveteläisten suvun autioksi jättämään taloon asettui 1635 Erkki Antinpoika Soini, tämä Erkki voisi olla Antti Lapveteläisen poika, ja Soini-nimi osoittaisi samalla hänen olevan Sunin jälkeläisiä.

Savolainen muuttaja: Leppäinen ja/tai Lapveteläinen?

Savossa tunnetaan jo vanhimpien maakirjojen aikoihin v. 1540 sekä Leppäisen että Lapveteläisen suvut. Molempien sukujen tyyssija näyttäisi olleen Juvan Joroisten neljänneksessä, jossa heitä on kolme perhekuntaa. Lapveteläisiä on lisäksi yksi perhe Pellosniemen Pitkälahden neljänneksessä ja 1548 yksi perhe Tavinsalmella. Leppäisiä on lisäksi yksi perhe Rantasalmen samannimisessä neljänneksessä ja peräti neljä perhettä Tavinsalmella. Melko tavalla samoilla seuduilla Savossa Leppäiset ja Lappvetiset ovat Savossakin oleskelleet. Vuoteen 1562 mennessä Lapveteläisiä tuli yksi perhe lisää sekä Juvalla että Säämingissä ja Tavinsalmella heitä oli jo neljä perhettä. Leppäisiä on silloin 6 perhettä ja kaikki ovat Tavinsalmen Saamaisten neljänneksessä! Vuoteen 1614 mennessä tilanne on kehittynyt siten, ettei Lapveteläisiä  ole enää Joroisilla ja että peräti 12 perhettä löytyy Tavinsalmelta (5 muualta Savosta). Tänä aikana Leppäisten lukumäärä ei ole muuttunut mitenkään. Savon ja Ruoveden välissä sijaitsevassa Rautalammin suurpitäjässä Leppäisiä ja Lapveteläisiä on tilastoitu vasta v. 1606. Leppäisiä muutti huomattava määrä Pohjois-Pohjanmaalle, jossa heitä on jo 1565 kolme perhettä, Kainuussakin yksi perhe 1563. Savon historia kertoo, että Joroisten Häyrilästä on toinen Lapveteläisistä muuutanut pysyvästi takamailleen (ilmeisesti Suonenjoella, arviokunta 639). 

Sukunimi Leppänen selitetään ainakin Leppävirralla johtuvaksi verta tarkoittavasta sanasta leppä eikä puun nimestä. Lapveteläinen on heimonimi samaan tapaan kuin sukunimet Karjalainen tai Jääskeläinen ja kertoo Karjalan puolelta Lappeen kihlakunnasta saapuneesta tulokkaasta.  

Mikä voisi olla Ähtärinkylään muuttaneen Suni Leppäisen kotiseutu Savossa vaatisi yksityiskohtai-sempaa tutkimusta, johon tässä yhteydessä ei ole mahdollisuutta, todennäköisin arvio näillä tiedoilla on Juvan Joroinen. Sitävastoin voidaan kysyä, onko mahdollista, että Leppäiset olisivat Lapveteläisiä. Tällainen mahdollisuus selittäisi hyvin, miksi Ähtärin kylässä käytetään toisinaan nimeä Leppäinen ja toisinaan Lapveteläinen. Näin on syytä olettaa, koska muulla tavalla ei ole selitettävissä nimikirjavuus Suni Leppäisen eli Lapveteläisen kohdalla. Voisi kuvitella, että suvun jäsen esittelisi itsensä seuraavaan tapaan: mie olen niitä Lappveden Leppäisiä. Kun samassa kyläkunnassa Lapveteläisiä oli monta, niin Sunin pojanpoikia olisi alettu kutsua Soineiksi. 

Kukkomäestä Porin seudulle

Turkulainen Matti Toivola on kiinnittänyt huomiota siihen, että Porin ja Ulvilan seuduille on vuoden 1650 vaiheilla asettunut kaksi veljestä, jotka mitä todennäköisimmin ovat lähteneet Ähtärinkylän Kukkomäestä. Heikki Klemetinpoika asettui Lassilan Savolle ja Matti Klemetinpoika Tuorsniemelle. Heistä polveutuu Porin seudulla useita sukuja, jotka ovat käyttäneet asumiensa talojen mukaisia nimiä, mutta myös Paluksen Walli-suku, jota on tutkinut Harry W. Walli. 

Heikki ja Matti Klemetinpoikia näytetään Ulvilan seuduilla pidetyn suvultaan savolaisina, joka ilmeni lisäniminä Savo ja Savolainen. Edellä esitetyn valossa tämä pitää hyvin paikkansa. Vahvempi todiste olisi ollut Soini-nimen käyttäminen. Tosin Matti Toivola on kiinnittänyt huomiota siihen, että 1600-luvun alkupuolella Lassilan Savon kohdalla on samoja henkilönnimiä kuin Pomarkun Soinilla, kunnes Heikki Klemetinpoika sinne asettuu (1656). Nähdäkseni yhteys Kukkomäessä olleisiin samannimisiin veljeksiin on vahvalla pohjalla, koska kaikki muut tiedot sopivat hyvin yhteen vaimojen nimiä myöten. Perimätiedon mukaan he olivat veljeksiä ja Hugo Lagströmin tietojen mukaan Matti Klemetinpoika olisi tullut Ruovedeltä. Siten heidän perheensä on otettu mukaan alla olevaan sukutaulustoon.

Lapveden Leppäisen suku eli Soini ja Suni

Perhe 1.

I Suni eli Soini (Sven) LEPPÄINEN eli LAPVETELÄINEN

s. todennäköisesti Savossa, ehkä Juvan Joroisilla, viimeistään 1540-luvulla, elossa 1606. Hän muutti Savosta Ruoveden erämaapitäjään ja perusti sinne Ähtärinkylään talon, joka hänestä sai sittemmin nimen Suni, talollinen siellä 1567-1606. — Pso. N.N.

II Lapsia (s. todennäköisesti Savossa)

? Matti Sveninpoika, talollinen Pietarsaaren pitäjässä 1576-1612.  

? Heikki Suninpoika s. arviolta 1560-luvulla, perhe 2 (Soini).

? Suni Suninpoika s. arviolta viimeistään n. 1560, perhe 9 (Suni).

Suni eli Soini (Sven) Leppäinen eli Lapveteläinen Pekka Lapveteläinen

talollinen Ruoveden Ähtärinkylässä talollinen Ähtärinkylässä

1567 - n. 1600 (Suni) 1567 - n. 1588

| (Lipponen)

? ? ?

Matti Sveninpoika Heikki =? Lapveteläinen Suni Leppäinen

taloll. 1576-1612 talollinen Ähtärinkylässä talollinen n. 1600-06

(Keisarin talo) 1597-1605 (Lipponen) Ähtärinkylässä (Suni)

  | |

?Antti Klemetti Heikin- pso Elina Erkki Hei- Yrjö Klemetti pso Elina Matti pso Aune

Lapvete- poika Soini Olavin- kinpoika Heikin- Suninpoika | Martin- Suninpoika Matin-

läinen kuninkaanmets. |  tytär Soini taloll. poika tal. Ähtäri | tytär main. tytär

taloll. ja talollinen | Ähtäri Soini 1607-1643 | 1635,1637

1606-30 (Kukkomäki) | 1634-38 pso |

(Lippo- 1613-32, Toisvesi | pso 1 Silja Maisa Suni eli Soini

 nen) 1633-39 (Soini) | 2 Helka

? |

Erkki Heikki Matti Juho pso  1 Vappu Erkki pso Marketta

Antin- Kukkomäen Soinin is. Soini 2 Anna Kukkomäki | Matintytär

poika is. 1631-46 1640-46 talollinen. | Tapanin- talollinen |

Soini pso Maalin pso Maisa 1647-79 | tytär 1647-67 |

main. | | | Ähtärinkylän

1635 Lassilan Savo Tuorsniemen Toisveden Soini Kukkomäki

(Ulvilassa) Savo (Ulvilassa) (Virroilla) (Ähtärissä)



Perhe 2.

II Heikki (Suninpoika ?) LAPVETELÄINEN?

s. Savossa arviolta 1560-luvulla, (vanh.  perhe 1?). Hän voisi olla se Heikki Lapveteläinen, joka oli talollinen Ähtärissä 1597-1605, talossa, jonka myöhempi nimi on Lipponen. Kuten tekstiosassa on selitetty, hän otaksuttavasti asettui vuosikymmenen autiokauden jälkeen setänsä Pekka Lapveteläisen taloon. Pso N.N.

III Lapsia (s. luultavasti Ruovesi )

? Antti (Anders) LAPVETELÄINEN, s. ehkä 1680-luvulla. Hän oli Heikki Lapveteläisen (isänsä?) jälkeen talollinen Ähtärinkylässä (Lipponen) 1606-1630, jonka jälkeen talo autioitui eli tuli ainakin veronmaksukyvyttömäksi. Seuraavan isännän, isäntänä 1634-38, Lauri Martinpoika Laukkasen vaimo oli Elina Antintytär, joten tämä olisi voinut olla vävy, mutta talo autioitui uudelleen ja liitettiin yhdysviljelyyn Hynnisen eli Halttusen kanssa. 

Klemetti (Clemet) Heikinpoika SOINI, s. viimeistään 1580-luvulla, perhe 3 (Soini ja Kukkomäki).

? Erkki (Erik) Heikinpoika SOINI, joka oli talollinen Ruoveden Ähtärinkylässä 1634-1638, talossa, jolla myöhemmin oli nimi Hynninen eli Kaltiala eli Halttunen. Talo jäi autioksi ja oli toistakymmentä vuotta yhdysviljelyssä Sunin talon kanssa. Pso 1 Silja (Sijssla) Olavintytär, mainitaan 1635, 2 Helka Pietarintytär, mainitaan 1637-38. Erkillä oli ainakin poika Klemetti Erkinpoika, joka mainitaan (SAY) 1639.

Yrjö (Jöran) Heikinpoika SOINI, ei ole tiedossa missä hän on asunut. Pso Maisa ja poika Yrjö (Jöran) Yrjönpoika SOINI, joka otti Sunin kanssa yhdysviljelyssä olleen Hynnisen talon 1652 asuttavakseen ja asui sitä kunnes. muutti äitinsä ja perheensä kanssa Inkerinmaalle 1667. Talon seuraavaksi asujaksi tuli Tuomas Kaltiainen.

Perhe 3.

III Klemetti (Clemet) Heikinpoika SOINI

s. mahdollisesti Ruovesi ja viimeistään 1580-luvulla, on elossa vielä 1643, (vanh. perhe 2). Hän oli talollinen Ruovedellä, ensin Ähtärinkylän Kukkomäen isäntä 1620-1630 ja sitten Toisveden kylässä 1633-1639 talossa, joka hänen lisänimestään sai nimen Soini. Hän toimi ns. kruununmetsästäjänä asuen Kukkomäessä ainakin jo 1613, myös lautamiehenä 1636 ja hänet mainitaan (SAY) Toisveden kylässä isänä vielä 1643.

Pso Elina (Elin) Olavintytär, joka mainitaan (SAY) vaimona 1635 ja 1638. 

IV Lapsia (s. todenn. Ruovesi)

Heikki (Henrik) Klemetinpoika SOINI eli KUKKO s. viimeistään n. 1610, perhe 4 (Lassilan Savo). 

Matti (Matts) Klemetinpoika SOINI s. viimeistään 1610-luvun alussa, perhe 5 (Tuorsniemen Savo).

Juho (Johan) Klemetinpoika s. arviolta 1610-luvulla, perhe 6 (Soini).

Erkki (Erik) Klemetinpoika s. arviolta 1610-luvun lopulla, perhe 8 (Kukkola eli Kukkomäki).

Perhe 4.

IV Heikki (Henrik) Klemetinpoika SOINI eli KUKKO/ SAVO

s. todennäköisesti Ruovesi ja viimeistään n. 1610, k. Ulvila 1673, haud. 29.3, (vanh. perhe 3). Hän oli talollinen Ruovedellä, isänsä jälkeen Ähtärinkylän Kukkomäen isäntä 1631-1646, muutti sitten Ulvilaan, jossa oli Noormarkun Lassilan (Klåsmark) kylässä talollinen 1656-1670.

Pso Maalin (Magdalena) Antintytär, s. n. 1612, k. Ulvila 1691, haud. 28.2. Hänet mainitaan (SAY Ruovesi) vaimona 1637, 1639, 1645-46 ja vuoden 1642 henkikirjassa sekä Lassilassa 1656-70.


V Lapsia (s. vanhemmat Ruovesi, nuoremmat Ulvila)

Anna Heikintytär, joka mainitaan tyttärenä 1656 ja joka avioitui Karkkuun.

Riitta (Brita) Heikintytär, joka mainitaan tyttärenä 1658- 1660, 1663, 1665.

Marketta Heikintytär, joka mainitaan tyttärenä 1663 ja 165. Pso Ulvila 7.10.1666 Juho Antinpoika Mouhijärven Niemen kylästä.

Matti (Matts) Heikinpoika s. n. 1640, joka mainitaan poikana 1665 ja josta tuli Lassilan Savon seuraava isäntä.

Yrjö (Jöran) Heikinpoika, joka mainitaan poikana 1670, perheellinen.

Antti (Anders) Heikinpoika s. n. 1645, joka mainitaan Lassilan Savossa 1671-72. Pso Kerttu, mainitaan 1672.

Kaarina (Karin) Heikintytär, s. n. 1649, elossa 1712. Pso Ulvila 3.2.1677 Yrjö (Jöran) Matinpoika Paavola Paluksen kylästä, s. n. 1649, k. 24.10.1732. Yrjö oli Porvari Porissa. Heidän lapsensa käyttivät Pahlman-nimeä.

Maria Heikintytär s. n. 1653, joka mahdollisesti on se Maria Heikintytär, joka 1704 oli sotamies Mikko (Mickel) Tuomaanpojan vaimona Lassilassa.



Perhe 5.

IV Matti (Matts) Klemetinpoika SOINI/ SAVO

s. todennäköisesti Ruovesi ja viimeistään 1610-luvun alussa, elossa 1667, (vanh. perhe 3). Hän oli talollinen Ruovedellä, Toisveden kylän Soinin isäntä 1640-1646. Hänet mainitaan (SAY) siellä poikana jo 1635 ja on isäntä ruodutusrullassa 1637. Hän oli lautamies Ruoveden ja Keuruun käräjillä v. 1645-47. Hän muutti Ulvilaan, jossa asui Tuorsniemen Savon talossa 1657-67.

Pso Maisa Yrjöntytär (Malin Jönsdr 1635, Maisa Jörensdr 1637-39, 1643, Maisa 1644-46), joka mainitaan vaimona 1635-1646, sittemmin Ulvilassa.


V Lapsia (s. Virrat)

Tapani (Staffan) Matinpoika, joka oli Tuosniemen Savon isäntä isänsä jälkeen 1668-1673, k. Ulvila 25.4.1715. Pso Kreeta, k. 1672. Hänellä oli ainakin poika Tuomas.

Pertti (Bertil) Matinpoika.

Yrjö (Jöran) Matinpoika, perheellinen.


Perhe 6.

IV Juho (Johan) Klemetinpoika SOINI

s. Ruovesi arviolta 1610-luvulla, elossa 1679, (vanh. perhe 3). Hän oli talollinen Virroilla, Toisveden kylän Soinin isäntä 1647-1679. Hänet mainitaan (SAY) veljenä Kukkomäessä 1639, Toisveden kylässä 1643-46 ja sittemmin isäntänä. Talo oli varsin suuri, ½ manttaalia.

Pso 1 arviolta v. 1645 Vappu (Walborg), joka mainitaan vaimona 1646-1661.

Pso 2 arviolta v. 1662 Anna Tapanintytär, joka mainitaan vaimona 1663-1683 (SAY) ja leskenä Ruoveden syyskäräjillä 1686. Mainituilla käräjillä Matti Juhonpoika tuomittiin maksamaan äitipuolelleen Anna Tapanintyttärelle tämän perintöosuus 16 taalaria 17 äyriä hopearahassa, joka hänelle oli suoritetussa perinnönjaossa langennut Juho Klemetinpojan jälkeen. 


V Lapsia (s. todenn. Virrat)

1 Matti (Matts) Juhonpoika s. n. 1645, perhe 7 (Soini).

1 Pekka (Pehr) Juhonpoika s. 1640-luvulla, elossa 1698. Hänet mainitaan Soinin talossa veljenä ja itsellisenä 1667-1698, isäntänä 1685! Pso Aune (Agneta), joka mainitaan piikana 1678 ja vaimona 1679-1704. Pekka lienee ollut elossa vielä 1704, koska häntä ei sanota leskeksi, oli ehkä joutunut sotilaaksi?

1 Anna Juhontytär s. n. 1650. Hänet mainitaan Soinin talossa tyttärenä 1670-74.

1 Pirkko (Brita) Juhontytär s. n. 1650. Hänet mainitaan Soinin talossa tyttärenä 1671-73.

1 Maria  Juhontytär s. 1650-luvulla. Hänet mainitaan Soinin talossa tyttärenä 1677-79. ?Pso Hannu (Martinpoika?), joka oli renki Ikkalassa 1681-83.

(1 ?) Yrjö (Jöran) Juhonpoika s. 1660-luvun alussa. Hän oli sotamies vuodesta 1682. Pso ? Sofia (Sophia), joka mainitaan sotamiehen (ei nimeä, SAY) vaimona 1694-96.

Perhe 7.

V Matti (Matts) Juhonpoika SOINI

s. Virrat n. 1645, elossa 1697, (vanh. perhe 6). Hän oli talollinen Virroilla (Ruovedellä), Toisveden kylän Soinin isäntä 1680-1697. Hänet mainitaan Soinin talossa poikana jo 1665 alkaen ja Ruoveden talvikäräjillä 1692.

Pso 1 n. 1666-70 Kerttu (Gertrud), joka mainitaan vaimona 1671-1674 ja ehkä vielä 1675 (ei nimeä). Hän oli mahdollisesti kotoisin Toisveden kylän Yli-Ikkalan talosta.

Pso 2 n. 1677 Maria, joka mainitaan vaimona 1678-1697.

VI Lapsia (s. Virrat)

1 Antti (Anders) Matinpoika SOINI, s. arviolta 1670-luvun alussa ja hänet mainitaan Soinin talossa poikana 1693-1697. Pso ? Kaisa, joka mainitaan talossa vaimona 1697. Mahdollisesti Antti ja ehkä myös Kaisa kuolivat v. 1697 ellei ole sama kuin nuoremman veljen Heikin vaimo?

1 Kaisa Matintytär s. 1670-luvun alussa, joka mainitaan (SAY) Soinissa tyttärenä 1694 ja ehkä vielä 1695-96, jolloin nimiä ei mainita.

1? Heikki (Henrik) Matinpoika s. ehkä n. 1675, Toisveden kylän Soinin talon isäntä 1698-1729 ja taloa sittemmin asineen suvun kantaisä. Talo jaettiin 1700-luvun lopulla veljesten kesken Ala-, Keski- ja Ylä-Soiniksi, joista Ala-Soini ja Ylä-Soini ovat yhä samalla suvulla. 

2 Maria Matintytär s. ehkä 1680-luvun alussa. Hänet mainitaan Soinin talossa tyttärenä 1704-1711.

Perhe 8.

IV Erkki (Erik) Klemetinpoika SOINI eli KUKKOMÄKI, s. arviolta 1610-luvun lopulla, (vanh. perhe 3). Hän oli Ulvilaan muuttaneen veljensä Heikin jälkeen Ähtärinkylän Kukkomäen isäntä 1647-1667. Hänen aikanaan Ähtäristä muodostui Ruoveden yhteyteen kappeliseurakunta 1650. Tätä ennen Erkki Klemetinpoika oli Pietarsaaren käräjillä 4/1 1644 lupaa ylösottaa Lehtimäeltä talo, joka oli 10 vuotta ollut autiona edellisen asujan Matti Mattisen jälkeen. 

Pso (viimeistään 1642) Marketta Matintytär (SAY:ssa 1643 Maisa, 1646 Brita, 1652 Lisa, 1656-68 Marg.). Se, että hän oli Marketta Matintytär selviää tuomiokirjoista, jossa luetellaan Erkki Klemetinpojan ja Marketta Matintyttären kaikki täysi-ikäisiksi eläneet lapset. 

V Lapsia (s. todennäköisesti Ruovesi) 

Heikki (Henrik) Erkinpoika KUKKOMÄKI (eli Kukonmäki), s. viimeistään 1640-luvun alussa. Hän oli isänsä jälkeen Ähtärinkylän Kukkomäen isäntä 1668-1685. Hänet mainitaan (SAY) poikana ensimmäisen kerran 1660. Pso Marketta Erkintytär. Heistä polveutuu taloa myöhemmin asunut suku. Talo jakautui 1700-luvulla useampaan osaan.

Matti (Mattz) Erkinpoika IIRO, s. ehkä 1640-luvulla, mainitaan (SAY) poikana 1665. Hän perusti Iiro-nimisen uudistilan Iironjärven rannalle (vrt karttaa edellä) ja oli siellä isäntä 1676-97. Pso Anna.

Tuomas (Thomas) Erkinpoika HUIKURI, s. ehkä n. 1650, mainitaan (SAY) poikana 1669. Hän oli Ähtärinkylässä Huikurin talon isäntä 1681-1702. Pso Vappu (Walborg), joka mainitaan 1674 alkaen.

Sipi (Sigfridh) Erkinpoika PARANTAINEN, s. ehkä 1650-luvulla. Hän perusti kotitalonsa Kukkomäen lähistölle Iirojärven rannalle uudistilan, joka sai nimen Parantainen (Parantaja), ja oli siellä isäntä 1678-96. Pso Anna. Hänen poikansa saattaisi olla Sipi Sipinpoika Iiro, joka oli Iiron isäntä 1723-36.

Yrjö (Jöran) Erkinpoika s. ehkä 1650-luvulla, mainitaan poikana 1671 alkaen, elossa 1686. Mahdollisesti hän on se Yrjö Erkinpoika, joka oli Parantaisen isäntä Ähtärinkylässä Sipi-veljen jälkeen 1697-1704, pso Vappu.

Erkki (Erik) Erkinpoika IIRO, s. ehkä 1660-luvulla. Hän oli Ähtärinkylässä seppä ja 1697-98 isäntä Lipposen talossa, muutti sieltä Matti-veljen perustamaan Iiron taloon, jossa on isäntä ainakin vielä 1712. Isonvihan aikana talo autioitui.

Marketta (Margareta) Erkintytär, elossa 1686.

Perhe 9.

II Suni (Suninpoika?) LEPPÄINEN eli LAPVETELÄINEN

s. Savossa viimeistään n. 1560, (vanh. perhe 1?), talollinen (Suni) Ruoveden Ähtärinkylässä n. 1600-1606. Pso N.N.


III Lapsia (s. luultavasti Ruoveden Ähtärinkylä)

Klemetti (Clemet) Suninpoika, s. arviolta 1570-luvulla tai viimeistään n. 1580, perhe 10.

Matti (Matts) Suninpoika s. arviolta 1500-luvun lopulla, elossa 1637, itsellinen Ähtärin kylässä. Pso Aune (Agnes) Matintytär, joka mainitaan vaimona 1635 ja 1637.



Perhe 10.

III Klemetti (Clemet) Suninpoika (SUNI), s. mahdollisesti Ruovesi, arviolta 1570-luvulla tai viimeistään n. 1580, elossa 1643, (vanh. perhe 9). Hän oli talollinen Ruoveden Ähtärinkylässä 1607-1643. Talo sai sittemmin nimen Suni. Hän toimi myös kuninkaanmetsästäjänä 1610- ja 1620-luvuilla. 

Pso Elina (Elin) Martintytär, joka mainitaan (SAY) vaimona 1635. 


III Lapsia (s. todennäköisesti Ruovesi)

Kirsti (Kirstin) Klemetintytär (SUNI) s. arviolta n. 1610, elossa 1639, mutta kuoli ennen v. 1643. Pso n. 1637 Yrjö (Jöran) Mikonpoika, josta tuli talon seuraava isäntä, isäntänä 1644-83. Yrjön toinen vaimo oli Liisa Yrjöntytär ja kolmas vaimo Vappu. Sunin myöhemmät asujat ovat Yrjön jälkeläisiä, mutta ei ole varmaa, että he olisivat Kirstin jälkeläisiä. Ikäsuhteiden perusteella arvioiden seuraava isäntä Tuomas Yrjönpoika (isäntänä 1684-1702) oli Yrjön toisesta aviosta.

Suomenselän kuningas

Vastaus alkuperäiseen pääkysymykseen on, että Soinin pitäjä on saanut nimensä Suni eli Soini (Sven) Leppäisestä eli Lapveteläisestä, josta polveutuu laajalle levinnyt suku. Suku on aikoinaan ollut hyvin vahva. Tästä kertoo myös Samuli Paulaharjun muistiin merkitsemä perimätieto: 

”Mutta kaukana Soinin mäkisillä metsäperillä hallitsi Iso-Soini, mahtava mäkien isäntä, jolla oli sata lehmää ja tuhannen lammasta. Täällä olikin ylpeät maat hallittavina: korkeita mäkiä ja niiden välissä avaroita metsiä, järviä ja jokia. Vesi täältä veti Hämeeseen ja Pohjan puoleen, ja Hämeen vanha rajamerkki, iso Iiroonkivi, oli erämaassa Iiroonjärven luoteiskolkassa. Oli täällä kerran itse kuningaskin vaeltanut, leväh¬tänyt leveällä Kuninkaankivellä, rimpisen Kuninkaansuon selällä sekä liikkunut Kuninkaanjoella …”

Ruotsi-Suomen kuninkaan liikkumisesta näillä tiettömillä erämailla ei ole todisteita. Olisi houkuttelevaa ky¬syä, onko Kuningas-kantaisella nimistöllä yhteyttä kuninkaanmetsästäjien ammattikuntaan. Ainakin vielä 1600-luvulla nämä olivat seutuja, jossa sotaväen edustajat liikkuivat hyvin varovaisesti, metsästäjät olivat ”kuninkaita” metsissään. Soinin pitäjän Kuningas-nimet ovat kuitenkin peräisin ainakin 1500-luvulta, koska Kuninkaanjoki mainitaan ensimmäisen kerran kylänä v. 1568. Kun nimi on joennimi ja varsin varhain myös kylännimi, se voi olla hyvin vanha. Silloin se voinee viitata joko esihistoriallisiin talonpoikaiskuninkaisiin ja heidän Kuningas-nimeä käyttäneisiin jälkeläisiinsä, joiden eräretket suuntautuivat Suomenselälle. Kunin¬gas-nimeä löytyy Pirkkalan Naistenmatkan kylästä jo 1460.