Toiset Aijat

perjantai 20. syyskuuta 2019

Tyrvään vanhimmat rippikirjat 1693-1722

Kirja Tyrvään vanhimmat rippikirjat 1693-1722, on ollut loppuun myyty. Nyt se on mahdollista ostaa e-kirjana.

Tilaa e-kirja tästä

Alla on kirjailijan oma johdanto ja sisällysluettelo.

Tyrvään ja siitä erotettujen Kiikan (kappeliksi 1662) ja Kiikoisten (kappeliksi 1847) seutujen sukujen tutkijoilla on käytettävissään poikkeuksellisen vanhoja ja sisältö-rikkaita kirkonkirjoja. Historiakirjat alkavat Tyrväällä vuodesta 1693 ja Kiikassa 1698. Ennen jälkimmäistä vuosilukua Kiikan ja sen mukana myös Kiikoisten tietoja löytyy Tyrvään historiakirjoista. Ja mikä on erityisen huomattavaa historiakirjat jatkuvat lähes katkotta yli koko pahamaineisen isonvihan.

Tässä toimitetut vanhimmat rippikirjaniteet (F1-2) ovat Tyrvään osalta vuosilta 1693-1703 ja 1705-1722. Seuraava säilynyt nide (F3) on vasta vuosilta 1730-50. On huomat-tava, että Tyrvään vanhempaan niteeseen sisältyy myös Kiikan ja Kiikoisten alueet. Kiikasta, josta Kiikoinen on sittemmin erotettu, on olemassa omat rippikirjat vuodesta 1699 alkaen. Niiden toimittamisen eri julkaisuna vuoteen 1725 asti olen aloittanut, mutta painattaminen riippuu tämän Tyrvään rippikirjajulkaisun kannattavuudesta.

Keskeinen syy siihen, miksi olen valinnut kyseiset kirjat toimittaakseni, on rippi-kirjojen huomattava lähdearvo. Niissä on ollakseen noin vanhoja rippikirjoja poik-keuksellisen paljon syntymäaikoja, kuolinaikoja ja muuttomerkintöjä. Muuttomer-kinnöistä suurin osa on seurakunnan sisäisiä. Tyrvään vanhin rippikirja oli mikro-filmille kuvattu niin tummana, että varsinkin molemmilta laidoilta teksti oli erittäin vaikeasti erottuvaa. Alkuperäinen kirja voisi olla siinä suhteessa luettavampi, mutta siihen vertaaminen ei ole ollut kustannussyistä mahdollista. Monta kohtaa on siksi jouduttu varustamaan ?-merkillä ja valitettavan monta kohtaa on jäänyt täysin lukematta merkinnällä ( ). Suositeltavaa lukijan kannalta voisikin olla, että hän käyttää tätä kirjaa yhdessä mikrofilmin kanssa. Osa lukemattomista ja epävarmoista kohdista selvinnee muiden lähteiden kuten historiakirjojen ja henkikirjojen (SAY) avulla. Muutaman tarkis-tuksen historiakirjoista olen tehnyt, mutta olen halunnut pitää erillään yksittäisen lähteen lähdearvon ja eri lähteiden tietoja yhdistelemällä tapahtuvan tutkimuksen. Tämä julkaisu pyrkii olemaan lähdejulkaisu eikä tutkimus.

Historiakirjat eivät kuitenkaan riitä kaikkien kohtien selvittämiseen. Esimerkiksi, jos kuolinvuosi on 169(7?), niin vaikka haudattujen luettelo on olemassa, sitä ei välttämättä löydy. Haudattavia papilla oli joskus niin paljon, ettei hän jaksanut viedä jokaista kirjoihin erikseen. Niinpä 10.5. on yhteishautaan haudattu 17 ruumista, joden nimiä ei kerrota, 40 ruumista 27.5., seuraavana päivänä 20, 30 ruumista 9.6., 23 ruumista 13.6. ja 8 ruumista 16.6., yhteensä 138. Näiden lisäksi Tyrväällä haudattiin tuona vuonna 239 henkilöä. Rippikirjasta voi löytää taloja, joista kokonaiset perheet kuolivat yhden vuoden aikana.

Rippikirjoista päätellen nälkävuosi 1697 oli Tyrvään seudulla paljon pahempi koette-lemus kuin pian sen jälkeen alkanut suuri Pohjansota ja iso viha. Ison vihan aika näkyy lähinnä vain ripilläkäyntien harvalukuisuutena erityisesti vuonna 1714. Sotilaiksi otettuja odottaisi rippikirjoista löytyvän enemmän. Osa sotilaista erottuu merkinnällä, että on kuollut Riiassa (död i Riga), joku yksittäinen Viipurissa ja Narvassa. Ilmeisesti monet sotilaiksi joutuneista on vain aliviivattu tai yliviivattu poismuuton merkiksi. Riiassa kuolleet ovat pääteltävissä Porin läänin varsinaisen jalkaväkirykmentin miehiksi, Viipurissa kuolleet kaksikaspataljoonan ja Narvassa kuolleet todennäköisimmin kolmikasrykmentin miehiksi.

Lyhenteiden ja ammatti- ym. termien tulkitsemisen osalta viittaan olemassa oleviin sanastoihin. Tyrvään vanhimmissa rippikirjoissa käytetyistä termien sovellutuksista  kuitenkin lyhyt maininta. Se, mistä joku henkilö on taloon tullut on från-sanan asemasta merkitty ruotsiksi sanalla ”vid” tai latinaksi ”vide”, katso. Se, minne on muut-tanut, löytyy joskus till-sanan takaa, mutta useimmiten merkittynä ”i” (esim. i Liuhala, siis Liuhalassa). Näiden merkintöjen yhteydessä on käytetty ”hoos”-sanaa samassa merkityksessä tai kertomaan mistä kylän talosta on kysymys (esim. i Roismala hoos Nappari, siis Roismalan Napparissa).

Tyrvään vanhin kirja vuosilta 1693-1703 oli käytännössä ilmeisesti vielä vuonna 1704. Kylät ja kylien sisällä talot ovat johdonmukaisesti. Varsinainen rippikirja se ei ole vaan ns. ikäkirja, koska ripilläkäyntejä ei ole seurattu, mutta huomattavan osan väestöstä ikä on merkitty. Ikälaskenta lienee tehty vuonna 1694, mutta huomaa, että henkilön muuttaessa vanhempiensa luota pois tuon vuoden jälkeen, ikäilmoitus pysyy samana. Eräissä tapauksissa henkilön tunnistaa juuri tämän perusteella.

Alkuperäiset Tyrvään ja Kiikan vanhimmat rippikirjat ovat ilman sivunumeroita. Olen sulkeisiin numeroinut lehdet, esim. (55) ja sen kääntöpuoli (55v). Tyrvään toinen kirja on numeroitu aukeamittain. Henkilötiedot ovat aukeaman vasemmalla ja ripilläkäynnit oikealla puolella.

Kiikan vanhin rippikirja vuosilta 1699-1716 ja Tyrvään toinen kirja vuosilta 1705-22 ovat varsinaisia rippikirjoja. Ripilläkäyntejä on seurattu kolmessa jaksossa: Kiikassa ensimmäinen jakso oli vuosina 1699-1704, toinen 1705-10 ja kolmas 1711-16, Tyrväällä ensimmäinen jakso  oli 1705-10, toinen 1711-16 ja kolmas 1717-22. Kirkonkirjan laatijan tavoitteena olilut sijoittaa kaikki kolme jaksoa saman talon osalta samalle aukeamalle. Mutta talot ovat väkiluvultaan hyvin eri kokoisia. Tästä seurasi, että suurimmissa taloissa jälkimmäiset jaksot ovat eri sivuilla. Viimeisin jakso on joskus jopa aivan eri puolella kirjaa ja toisen kylän talojen joukossa (missä sivulla on ollut tyhjää tilaa). Kirjaan on merkitty, mistä jatko löytyy. Esimerkiksi Uusikylän Orvolan vuosikerrat 1705-16 ovat sivulla 18, jatko löytyy ”vid. pag 33”.

Rippikirjassa ripilläkäyntejä on seurattu päivän tarkkuudella. Työn säästämiseksi olen merkinnyt ne samaan tapaan kuin aikaisemmin toimittamissani Suur-Ruoveden ja Keuruun vanhimmissa rippikirjoissa: Pääsääntöisesti on merkitty vuosiluvut, esim. 705-10 tarkoittaa, että on käynyt joka vuosi vuosina 1705-1710 ripillä ainakin yhden kerran. Tietyissä tapauksissa päivämäärillä voi olla erityistä merkitystä ja silloin päivämääräkin on voitu merkitä. Esimerkiksi Lummalan Skytän talon pojan Juho Yrjönpojan kohdalla 705-09 3/25. Hänet on aliviivattu lähdön merkiksi, mutta muuta selitystä ei ole. Arvella voidaan, että Juho joutui sotilaaksi ja ripilläkäynnistä tiedetään, että hän oli kotona ainakin vielä kevättalvella 1709. Huomaa, että kirjoissa kuukausi on viivanpäällä ja päivämäärä viivan alla.

Huutomerkkejä alkuperäisissä kirjoissa on vain poikkeustapauksissa. Huutomerkillä tai sic! olen merkinnyt ristiriitaisilta tuntuvia merkintöjä, esimerkiksi, kun ripilläkäynti näyttäisi jatkuvan ilmoitetun kuolinajan jälkeen.

Tyrvään ja Kiikan asutus on sijoittunut Kokemäenjoen yläjuoksun, Liekoveden ja Rautaveden eteläpään rannoille sekä siihen koillisen suunasta Kiikoisjärvestä ja kaakon suunnasta Ekojärvestä laskevien jokien varsille. Tyrvään vanhimmassa rip-pikirjassa talot ovat aluetta myötäpäivään kiertävässä järjestyksessä alkaen idästä Rautaveden etelärannalta Soukon kylästä, jatkuen Soinilan jälkeen Kiikan kappeliin, siirtyen Kilpijoen jälkeen vesistön pohjoispuolelle Kiikoisiin asti, palaten Kokemäen-joen varteen ja Ritalassa takaisin Tyrvään puolelle. Viimeisenä on Hätilän yksinäistalo, joka näyttää puutuvat kokonaan seuraavasta rippikirjasta.


Virroilla 29. elokuuta 2004

Matti J. Kankaanpää

Kirjan tiedot:

Tyrvään vanhimmat rippikirjat 1693-1722
Saarijärvi 2004
Kustantaja T:mi Toiset Aijat
229 sivua (A5)
ISBN 952-99106-4-9.

Tilaa e-kirja tästä








sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1683-1711

Kirja Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1683-1711, on pitkään aikaan ollut loppuun myyty. Nyt se on mahdollista ostaa e-kirjana. Tämä kirja on rinnakkaisteos kirjalle Ruovedenja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 – 1746.


Alla on kirjailijan oma johdanto ja sisällysluettelo.

Tilaa kirja tästä


Satakunta on historiallisesti vanha hallintoalue, jonka muodostumisesta on pal-jon kirjoitettu1. Aluetta on yhdistänyt Kokemäen joen vesistö. Ähtärin ja Keuruun reittejä pitkin tulevat vedet yhtyivät Näsijärveen. Uusia vesiä yhtyi siihen Tammerkosken jälkeen Pyhäjärveltä ja Kulovedeltä, josta ne Lieko- ja Rautavesien kautta laskivat Kokemäenjokea myöten Pohjanlahteen.

Aikanaan Satakunta jakaantui kahtia Ala- ja Ylä-Satakunnaksi ja jälkim-mäinen edelleen yliseen ja aliseen osaan (Ylä- ja Ala-Satakunnat). Ylä-Sata-kunta tunnetaan nyt Pirkanmaana, jonka keskuksena on Tampere. Aikaisemmin keskus oli vanhan Hämeenkyrön alueella.

Tuomiokirjojen suhteen on hyvä muistaa, että niitä on periaatteessa olemassa kaksi sarjaa: konseptikirjat, joita säilytetään maakunta-arkistoissa, ja puhtaaksi-kirjoitetut eli renovoidut kirjat, joita säilytetään Kansallisarkistossa. Edellisiä on Turun maakunta-arkistossa säilynyt peräti vuodesta 1662 alkaen, jälkimmäisiä Turun hovioikeuden perustamisen jälkeen vuodesta 1623 (renovoitu kappale lä-hetettiin hovioikeuteen). Toiseksi on hyvä muistaa, että renovoitaessa kaikkia pykäliä ei kirjoitettu puhtaaksi ja että alkuperäiset liitteet ovat konseptikirjoissa. Näistä syistä johtuen konseptikirjat voivat olla renovoituja kirjoja antoisampia. Toisaalta konseptikirjoissa on paljon yliviivauksia ja rivien väliin tai margi-naaliin tehtyjä vaikeasti luettavia lisäyksiä, mistä johtuen konsepit voivat olla erittäin vaikeasti luettavia. Vielä kolmanneksi on hyvä tietää, että vain poik-keustapauksissa konseptikirjat on mikrofilmattu. Mikrofilmiluetteloista löytyvät tuomiokirjasarjat ovat siten pääsääntöisesti KA:n renovoituja kirjoja.

Kirjan tiedot:

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1683-1711
Saarijärvi 2005.
T:mi Toiset Aijat.
280 sivua (A5).
ISBN 952-99106-5-7.



maanantai 22. heinäkuuta 2019

Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat

Matti J. Kankaanpää: Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat.  Kuru, Ruovesi, Virrat, Ähtäri. Virrat 1983. T:mi Toiset Aijat, 220 sivua, A5. ISBN 951-99502-5-7

Kurun vuosien 1745-56, Ruoveden 1725-58, Virtain 1749-55 ja Ähtärin 1752-58 rippikirjat: - Luettavissa panostekstinä- Kartat rippikirjojen taloista- Ohjeet, lyhennesanasto ja hakemisto käytön helpottamiseksi.

Kirja on tarkoitettu paitsi tutkijoille myös kotiseutuihmisille. Rippikirjat ovat karttamainen kuvaus aikakautensa ihmisistä ja täynnä elämää: syntymiä, kuolemia, muuttoja, aviotumista.

Tilaa kirja tästä

Kirjan tiedot:

Matti J. Kankaanpää: Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat.
Kuru, Ruovesi, Virrat, Ähtäri.
Virrat 1983. T:mi Toiset Aijat
220 sivua, A5.
ISBN 951-99502-5-7






keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 - 1746



Tietoja myös sarjan ensinmäisestä osasta (vuodet 1683-1711)

Kirjaillijan alkusanat:
Tämä julkaisu on jatkoa vuonna 2005 ilmestyneelle julkaisulle muistiinpanoistani Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista vuosilta 1683-1711. Nide kattaa käräjät vuoden 1722 alusta puoliväliin vuotta 1746. Vuosilta 1712-1721 ei tietääkseni ole säilynyt käräjäpöytäkirjoja. Ison vihan vuosina käräjiä ei ole pidetty kuin korkeintaan vuonna 1719, josta pöytäkirjoja ei ole tallella. Olisin hyvin iloinen, jos tässä suhteessa joku todistaisi, että olen väärässä.

Muistiinpanojen historian ja valinnan osalta viittaan edellisen julkaisun johdantoon. Käräjäpöytäkirjoissa vuosi 1746 ei ole mitenkään erikoinen rajavuosi muutoin kuin, että järjestelmälliset muistiinpanoni päättyvät silloin. Jatkaminen on mahdollista, mutta silloin pitäisi tehdä niin paljon uusia muistiinpanoja, että siihen tuskin koskaan löytyy aikaa.

Siinä kuin 1600-luvulla tuomiokirjat ovat yleensä lyhytsanaisia, 1700-lu-vulla ne tulevat monisanaisemmiksi ja sisällöltään monipuolisemmiksi. Tässä julkaisussa on poimittuna monta pitkää pykälää kokonaisuudessaan. Näiltä vuosilta lötyy myös renovoituna useita hyvin vanhoja tuomioita. Yksi rajatuomio on otettu mukaan Oriveden käräjiltä, koska se sisältää tärkeätä tietoa Ruoveden puolelta. Vaikka julkaisun toimitusperiaatteet ovat samat kuin edellisessä julkaisussa, on syytä toistaa ne tässä:

Muistiinpanoja ei ole tekovaiheessa ajateltu julkaistaviksi. Siksi niissä kielen-käyttö on sekakielistä: ruotsia ja suomea samassakin lauseessa. Lukijan on pakko tämä hyväksyä, samoin se, että osa tekstistä on lähteen mukaista ja osa ”lonkalta” käännettyä tai selostettua. Pidin silloin tärkeimpänä päästä työläässä työvaiheessa nopeasti eteenpäin. Julkaisun ensisijainen tehtävä on olla viitteistö. Tämän takia katson, että pienet siellä täällä olevat puutteet ovat hyväksyttävissä. Kolmen vuosikymmenen aikana oma osaaminenkin on parantunut, mistä johtuen aineistossa voi olla epätasaisuuksia. Tärkeitä yhteyksiä löydettäessä on syytä kääntyä alkuperäisen lähteen puoleen lähde-viittausten avulla.

Työn tehokkuuden takia muistiinpanoissa on käytetty lyhenteitä. Kaikkia niitä ei ole julkaisua varten purettu Lyhenteiden ymmärtämiseksi on laadittu luettelo. Vanhaa tekstiä on esim. lisä- ja paikannimien kohdalla katsottu tär-keäksi referoida kirjaintarkasti. Toisinaan samaan yhteyteen on siitä tehty nykykielinen tulkinta, koska toimittajalla on huomattava paikallistuntemus. Tällöin molemmat muodot löytyvät hakemistosta. Etunimet ja patronyymit voivat olla (paitsi suorat sitaatit) normaalistetussa suomenkielisessä muodossa.

Samaan niteeseen on olemassa vanhempia ja uudempia arkistosignumeja. KA:n renovoiduissa tuomiokirjoissa Ylä-Satakunnan tuomiokunnan nykyisem-män signum-sarjan KOa vanhempi merkintä on ollut nn. Sarjanumeron perässä tulee niteen numero. Jos on käytetty mikrofilmiä, sen tunnus on myös pyritty mainitsemaan. Samasta tuomiokunnasta käytetään renovoiduissa kirjoissa eri nimeä (Ylä-Satakunnan tai Satakunnan ylinen) ja konseptikirjoissa eri nimeä (keskuspaikan mukaan Ikaalisten tuomiokunta).

Jos tiedossani on ollut, että pykälää on kirjallisuudessa hyödynnetty, olen tärkeimpiä näistä tapauksista pyrkinyt mainitsemaan alaviitteissä. Vanhan Ruoveden talonhaltijaluetteloissa 1552-1809 niitä on käytetty niin systemaattisesti, että siltä osin viitteitä ei ole tehty (siellä on oma lähdeviitteistönsä).

Kirjan tiedot:

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 - 1746
Jyväskylä 2008. T:mi Toiset Aijat. 254 sivua.
ISBN 978-952-99106-7-0. Hinta 29 €. (+ €10 pakkaus ja postitus)

Tilaa kirja tästä







lauantai 29. joulukuuta 2018

Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018.


Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018.
Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018. 
Joulukuussa kulunut vuosi Matti J. Kankaanpään (1943-2017) kuolemasta. Hänen viimeinen kirja, Kimaltelevilta vesiltä – Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018, ilmeistyi Virroilla Joulukuun 11. päivä 2018.



Matti ei itse saanut teoksen valmiiksi ennen kuolemaansa, joten toimittaja ja kirjailija Lea Lerkkanen on viime vuoden aikana työstänyt ja viimeistellyt kirjan. Perikunta haluaa kiittää Lea Lerkkanen avusta saada tämä kirja valmistettua. 

Perikunta on myös osallistunut kirjan työhön, sen oikoluvussa ja osa kirjan kuvista on meidän ottamat. 

Kirja kertoo Virtain kaupungin 150-vuotisen historian, sekä seudun kehitykset ja upean luonnon kertomukset. Kirjassa on runsaasti tietoja ja kuvia lähiseudusta. Toivon mukaan kiinnostaa sekä Virtolaisia, mutta myös niitä, jolla on täältä sukua tai vierailee kunnan upeita maisemia kesäisin. 

Tähän Matti J. Kankaanpään varsinaiset teokset päättyy, mutta hänellä oli valtava arkisto kerättyä tietoja. Näitä tietoja kokeillen vähitellen julkaista tälle sivustolle.

Jarle M. Alvheim
Matti J. Kankaanpään perikunta.

Tietoja kirjasta:

Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018. 
Matti J. Kankaanpää ja Lea Lerkkanen

Paino: Kirjapaino Bookcover, Seinäjoki 2018. 
Kustantaja: Virtain Kaupunki
Sivua: 338
Ensipainos: 1000 kpl.
ISBN: 978-952-69101-0-9

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Toiset Aijat II



Mitä on perinne? kysytään, Kun olisi kysyttävä miten perin olemisen.

Toiset aijat II on jatkoa 1978 ilmestyneelle Toiset aijat I:lle (loppuun myyty). Ensimmäinen osa painottui Virtain keskustaan. Tämä osa painottuu Herraskylään ja perinteeseen.

Matti J. Kankaanpää osallistui perinnetyön talkoisiin kahdella tavalla. Ensinnäkin hän johti Virtain Perinnekylään pystytetyn hollitallin purkamistyötä. Toiseksi hän oli talkoohengessä joutunut tutkimaan Perinnekylään siirretyn Rajalahden talon asujia, vanhoja runoja keränneen B. A. Paldanin sukua ym. Tulokset näkyvät useana kirjoituksena. Kaikki kirjan kirjoitukset voidaan liittää perinneteemaan. Kirjassa on sivuteemana erotettavissa perinne rakennus- ja asemapiirrosten muodossa. Kuvaus Helimäen torpan synnystä, kukoistuksesta ja kuolemasta sai alkunsa näistä piirroksista.


Toiset Aijat II 
Tutkimusta ja kuvausta Virtain asukkaista ja elämästä.
Turku 1985 (omakustanne). ISBN 951-99640-8-8.
Hinta 10 €. (+ €7 pakkaus ja postitus)

Tilaa tästä



perjantai 13. heinäkuuta 2018

Ruoveden komppanian miehet Suomen sodassa

Porin läänin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian piiri ulottui nykyisen Tampereen pohjoisosista Pohjanmaan rajoille ja Keski-Suomeen.

Suomen kohtalo ratkaistiin kahden keisarin, Napoleonin ja Aleksanterin kesken. Ruotsin kuninkaan itsepäisyyden ja taitamattomuuden seurauksena uusi raja siirtyi Kymijoelta Tornionjoelle asti. Sotilaat marssivat Ruotsin väreissä, ja vaikka he eivät sitä tienneet, heidän marssinsa loi pohjaa uudelle itsenäiselle Suomelle.

Kirja on ensimmäinen matrikkeli, jonka pääosassa ovat tavalliset sotamiehet. Se tuo uuden näkökulman Suomen sotaan 1808-1809. Keitä ja keiden lapsia sotilaat olivat, mikä oli heidän kohtalonsa? Puolet sotaan lähteneistä palasi takaisin. Useimmilla heistä oli paikka, minne palata, ja perhe, joka odotti miestä kotiin.

Tilaus:

Hinta: € 25 + € 7 Postitus ja pakkaus

Tilaa kirja tästä


Tiedot

Ruoveden komppanian miehet Suomen sodassa.
Bookwell Oy, Jyväskylä 2011
T:mi Toiset Aijat, 159 sivua, A5
ISBN 978-952-99106-8-7