Toiset Aijat

maanantai 22. heinäkuuta 2019

Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat

Matti J. Kankaanpää: Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat.  Kuru, Ruovesi, Virrat, Ähtäri. Virrat 1983. T:mi Toiset Aijat, 220 sivua, A5. ISBN 951-99502-5-7

Kurun vuosien 1745-56, Ruoveden 1725-58, Virtain 1749-55 ja Ähtärin 1752-58 rippikirjat: - Luettavissa panostekstinä- Kartat rippikirjojen taloista- Ohjeet, lyhennesanasto ja hakemisto käytön helpottamiseksi.

Kirja on tarkoitettu paitsi tutkijoille myös kotiseutuihmisille. Rippikirjat ovat karttamainen kuvaus aikakautensa ihmisistä ja täynnä elämää: syntymiä, kuolemia, muuttoja, aviotumista.

Tilaa kirja tästä

Kirjan tiedot:

Matti J. Kankaanpää: Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat.
Kuru, Ruovesi, Virrat, Ähtäri.
Virrat 1983. T:mi Toiset Aijat
220 sivua, A5.
ISBN 951-99502-5-7






keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 - 1746


Kirjaillijan alkusanat:
Tämä julkaisu on jatkoa vuonna 2005 ilmestyneelle julkaisulle muistiinpanoistani Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista vuosilta 1683-1711. Nide kattaa käräjät vuoden 1722 alusta puoliväliin vuotta 1746. Vuosilta 1712-1721 ei tietääkseni ole säilynyt käräjäpöytäkirjoja. Ison vihan vuosina käräjiä ei ole pidetty kuin korkeintaan vuonna 1719, josta pöytäkirjoja ei ole tallella. Olisin hyvin iloinen, jos tässä suhteessa joku todistaisi, että olen väärässä.

Muistiinpanojen historian ja valinnan osalta viittaan edellisen julkaisun johdantoon. Käräjäpöytäkirjoissa vuosi 1746 ei ole mitenkään erikoinen rajavuosi muutoin kuin, että järjestelmälliset muistiinpanoni päättyvät silloin. Jatkaminen on mahdollista, mutta silloin pitäisi tehdä niin paljon uusia muistiinpanoja, että siihen tuskin koskaan löytyy aikaa.

Siinä kuin 1600-luvulla tuomiokirjat ovat yleensä lyhytsanaisia, 1700-lu-vulla ne tulevat monisanaisemmiksi ja sisällöltään monipuolisemmiksi. Tässä julkaisussa on poimittuna monta pitkää pykälää kokonaisuudessaan. Näiltä vuosilta lötyy myös renovoituna useita hyvin vanhoja tuomioita. Yksi rajatuomio on otettu mukaan Oriveden käräjiltä, koska se sisältää tärkeätä tietoa Ruoveden puolelta. Vaikka julkaisun toimitusperiaatteet ovat samat kuin edellisessä julkaisussa, on syytä toistaa ne tässä:

Muistiinpanoja ei ole tekovaiheessa ajateltu julkaistaviksi. Siksi niissä kielen-käyttö on sekakielistä: ruotsia ja suomea samassakin lauseessa. Lukijan on pakko tämä hyväksyä, samoin se, että osa tekstistä on lähteen mukaista ja osa ”lonkalta” käännettyä tai selostettua. Pidin silloin tärkeimpänä päästä työläässä työvaiheessa nopeasti eteenpäin. Julkaisun ensisijainen tehtävä on olla viitteistö. Tämän takia katson, että pienet siellä täällä olevat puutteet ovat hyväksyttävissä. Kolmen vuosikymmenen aikana oma osaaminenkin on parantunut, mistä johtuen aineistossa voi olla epätasaisuuksia. Tärkeitä yhteyksiä löydettäessä on syytä kääntyä alkuperäisen lähteen puoleen lähde-viittausten avulla.

Työn tehokkuuden takia muistiinpanoissa on käytetty lyhenteitä. Kaikkia niitä ei ole julkaisua varten purettu Lyhenteiden ymmärtämiseksi on laadittu luettelo. Vanhaa tekstiä on esim. lisä- ja paikannimien kohdalla katsottu tär-keäksi referoida kirjaintarkasti. Toisinaan samaan yhteyteen on siitä tehty nykykielinen tulkinta, koska toimittajalla on huomattava paikallistuntemus. Tällöin molemmat muodot löytyvät hakemistosta. Etunimet ja patronyymit voivat olla (paitsi suorat sitaatit) normaalistetussa suomenkielisessä muodossa.

Samaan niteeseen on olemassa vanhempia ja uudempia arkistosignumeja. KA:n renovoiduissa tuomiokirjoissa Ylä-Satakunnan tuomiokunnan nykyisem-män signum-sarjan KOa vanhempi merkintä on ollut nn. Sarjanumeron perässä tulee niteen numero. Jos on käytetty mikrofilmiä, sen tunnus on myös pyritty mainitsemaan. Samasta tuomiokunnasta käytetään renovoiduissa kirjoissa eri nimeä (Ylä-Satakunnan tai Satakunnan ylinen) ja konseptikirjoissa eri nimeä (keskuspaikan mukaan Ikaalisten tuomiokunta).

Jos tiedossani on ollut, että pykälää on kirjallisuudessa hyödynnetty, olen tärkeimpiä näistä tapauksista pyrkinyt mainitsemaan alaviitteissä. Vanhan Ruoveden talonhaltijaluetteloissa 1552-1809 niitä on käytetty niin systemaattisesti, että siltä osin viitteitä ei ole tehty (siellä on oma lähdeviitteistönsä).

Kirjan tiedot:

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 - 1746
Jyväskylä 2008. T:mi Toiset Aijat. 254 sivua.
ISBN 978-952-99106-7-0. Hinta 29 €. (+ €10 pakkaus ja postitus)

Tilaa kirja tästä







lauantai 29. joulukuuta 2018

Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018.


Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018.
Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018. 
Joulukuussa kulunut vuosi Matti J. Kankaanpään (1943-2017) kuolemasta. Hänen viimeinen kirja, Kimaltelevilta vesiltä – Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018, ilmeistyi Virroilla Joulukuun 11. päivä 2018.



Matti ei itse saanut teoksen valmiiksi ennen kuolemaansa, joten toimittaja ja kirjailija Lea Lerkkanen on viime vuoden aikana työstänyt ja viimeistellyt kirjan. Perikunta haluaa kiittää Lea Lerkkanen avusta saada tämä kirja valmistettua. 

Perikunta on myös osallistunut kirjan työhön, sen oikoluvussa ja osa kirjan kuvista on meidän ottamat. 

Kirja kertoo Virtain kaupungin 150-vuotisen historian, sekä seudun kehitykset ja upean luonnon kertomukset. Kirjassa on runsaasti tietoja ja kuvia lähiseudusta. Toivon mukaan kiinnostaa sekä Virtolaisia, mutta myös niitä, jolla on täältä sukua tai vierailee kunnan upeita maisemia kesäisin. 

Tähän Matti J. Kankaanpään varsinaiset teokset päättyy, mutta hänellä oli valtava arkisto kerättyä tietoja. Näitä tietoja kokeillen vähitellen julkaista tälle sivustolle.

Jarle M. Alvheim
Matti J. Kankaanpään perikunta.

Tietoja kirjasta:

Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018. 
Matti J. Kankaanpää ja Lea Lerkkanen

Paino: Kirjapaino Bookcover, Seinäjoki 2018. 
Kustantaja: Virtain Kaupunki
Sivua: 338
Ensipainos: 1000 kpl.
ISBN: 978-952-69101-0-9

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Toiset Aijat II



Mitä on perinne? kysytään, Kun olisi kysyttävä miten perin olemisen.

Toiset aijat II on jatkoa 1978 ilmestyneelle Toiset aijat I:lle (loppuun myyty). Ensimmäinen osa painottui Virtain keskustaan. Tämä osa painottuu Herraskylään ja perinteeseen.

Matti J. Kankaanpää osallistui perinnetyön talkoisiin kahdella tavalla. Ensinnäkin hän johti Virtain Perinnekylään pystytetyn hollitallin purkamistyötä. Toiseksi hän oli talkoohengessä joutunut tutkimaan Perinnekylään siirretyn Rajalahden talon asujia, vanhoja runoja keränneen B. A. Paldanin sukua ym. Tulokset näkyvät useana kirjoituksena. Kaikki kirjan kirjoitukset voidaan liittää perinneteemaan. Kirjassa on sivuteemana erotettavissa perinne rakennus- ja asemapiirrosten muodossa. Kuvaus Helimäen torpan synnystä, kukoistuksesta ja kuolemasta sai alkunsa näistä piirroksista.


Toiset Aijat II 
Tutkimusta ja kuvausta Virtain asukkaista ja elämästä.
Turku 1985 (omakustanne). ISBN 951-99640-8-8.
Hinta 10 €. (+ €7 pakkaus ja postitus)

Tilaa tästä



perjantai 13. heinäkuuta 2018

Ruoveden komppanian miehet Suomen sodassa

Porin läänin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian piiri ulottui nykyisen Tampereen pohjoisosista Pohjanmaan rajoille ja Keski-Suomeen.

Suomen kohtalo ratkaistiin kahden keisarin, Napoleonin ja Aleksanterin kesken. Ruotsin kuninkaan itsepäisyyden ja taitamattomuuden seurauksena uusi raja siirtyi Kymijoelta Tornionjoelle asti. Sotilaat marssivat Ruotsin väreissä, ja vaikka he eivät sitä tienneet, heidän marssinsa loi pohjaa uudelle itsenäiselle Suomelle.

Kirja on ensimmäinen matrikkeli, jonka pääosassa ovat tavalliset sotamiehet. Se tuo uuden näkökulman Suomen sotaan 1808-1809. Keitä ja keiden lapsia sotilaat olivat, mikä oli heidän kohtalonsa? Puolet sotaan lähteneistä palasi takaisin. Useimmilla heistä oli paikka, minne palata, ja perhe, joka odotti miestä kotiin.

Tilaus:

Hinta: € 25 + € 7 Postitus ja pakkaus

Tilaa kirja tästä


Tiedot

Ruoveden komppanian miehet Suomen sodassa.
Bookwell Oy, Jyväskylä 2011
T:mi Toiset Aijat, 159 sivua, A5
ISBN 978-952-99106-8-7




maanantai 2. heinäkuuta 2018

Karjalainen Karilainen

Karjalainen Karilainen
Matti J. Kankaanpää: Karjalainen Karilainen

Nimi ja suku historian myrskyissä


Ollako Karjalainen ja/tai Karilainen. Siinä on tämän kirjan keskeinen teema. Teema muistuttaa sotaa, joka ei ole vielä päättynyt. Ajallisesti lähdetään liikkeelle esihistorian hämärästä. Se on hämärää aikaa, koska siitä kertovia lähteitä ei ole. Eteneminen jatkuu ristiretki- ja keskiajalta uudelle ajalle. Noi-den aikojen pimeyttä valottaa jo muutama dokumentti. Suomen ja varsinkin Karjalan historiaa on viime aikoina kirjoitettu uusiksi. Suvun kannalta yleisten puitteiden ohella johtolankana on luonto ja nimistö.

Katso kirja sisällysluettelo tästä

Tilaa kirja tästä
€ 10 + € 7 postitus

Historiallisena aikanakin erityisesti suvusta kertovia lähteitä on vasta 1500-luvulta. Siitä edetään pitkien sotakausien ja vaikeiden aikojen sävyt-tämänä Ruotsin suurvallan nousun, uhon ja tuhon aikakausien läpi sees-teisemmälle autonomian ajalle asti, johon lahjoitusmaakysymys loi varjonsa.
Karilaisten suku on teeman ”suku Suomen historian myrskyissä” kannalta erinomainen, koska suvun nimi on jo vuosisatoja kietoutunut heimokantaiseen sukunimeen Karjalainen. Päädyttäessä suvun juurille ollaan koko heimon juurilla. Yksi karjalaisen heimonimen selityksistä on perustunut karikkoiseen alaan. Teoria on arvovaltaisten tutkijain toimesta yhtä usein hylätty kuin se on uudelleen esitetty. Karilaisen nimi ja suku tuo uuden näkökulman vanhaan kiistakysymykseen ja kirjassa otetaan myös kantaa Karjalan nimen alkuperään.

Nimien toisiinsa kietoutuminen on ollut monisäikeistä ainakin puoli vuosituhatta. Kaksi toisiaan lähellä olevaa nimeä helposti sekottuvat. Tun-netumpi nimi peittää alleen vähemmän tunnetun nimen, joka kuitenkin yrittää sitkeästi pysyä hengissä, olla olemassa. Kirjureiden käytännöt ja kaikenpuo-linen tutkimuksellinen historia ovat eläneet nimien suhteen omaa elämäänsä. Ota siitä sitten selvää, mikä on totuus. Sitä tässä kuitenkin yritetään. Samalla syntyy kuva yhden suomalaisen suvun menneisyydestä pitkällä aikavälillä.

Kirjan toinen kantava teema on pitkänä jänteenä nähty historia, jota suo-datetaan suvun ja heimon näkökulmista. Soisi kaikkien suomalaisten lukevan historiaa myös muusta kuin ensi sijassa Turun tai Helsingin valtapiireistä nähtyinä. Suurimmat muutokset suvun ja heimon oloissa ovat yhdistettävissä historian suuriin tapahtumiin Suomen suunnalla. Silti historian merkittävät käännekohdat eivät heimon ja suvun kannalta ole olleet aina samoja kuin muilla suomalaisilla.

Karilaisten sukuun liittyviä tutkimuksia – palasia sieltä, palasia täältä – olen tehnyt jo runsaan vuosikymmenen ajan. Tutkimukset ovat olleet vaikeu-dessaan erinomaisen haastavia. Siksi Karilaisten sukuseuralle on annettava suuri tunnustus siitä, että se on jaksanut tutkimuksia pienenä sukuseurana rajoitetuista voimavaroistaan huolimatta teetättää. Ilman peräänantamatonta sitkeyttä näitä tutkimuksia ei olisi voitu tehdä.

Karjalaisten varhaisemman historian tutkimus on erinomaisen vaikeata. Kirjaa varten on luettu suuri määrä alkuperäisiä lähteitä vuosikerta vuosiker-ralta. Suvun vaiheet perustuvat ensi sijassa alkuperäislähteisin ja yleisemmät historian vaiheet kirjallisuuteen. Suku Suomen historian myrskyissä on paitsi tutkimusta myös uutta luotaava kirjallinen kuvaus yhden sukupiirin kautta historiaan. Luovaan, aihetta pohdiskelevaan kirjoitusvaiheeseen ja kirjoittaja-koulutukseen olen saanut Suomen Tietokirjailijat ry:ltä apurahoja, mistä yhdistykselle suuri kiitos. Apurahojen avulla olen voinut aina useamman ker-ran parin vuoden aikana irrottautua muista töistä ja syventyä miettimään tosiasioiden taustalla olevia olosuhteita ja kehityksen kulkuja.

Useat Karilaisen suvun jäsenet ovat lukeneet käsikirjoituksen ja esittäneet siihen korjauksia. Kiitän heitä tästä samoin kuin Karilaisten sukuseuraa siitä, että se on uskonut minulle, joka olen juuriltani hämäläisiä, tutkimusten teke-misen. Erityisen kiitoksen ansaitsee sukuseuran puheenjohtajana toiminut Raija Luhtalahti. Kiitän myös Oriveden opiston tietokirjoittamisen moni-muotokoulutusta, jonka ansiosta – toivon niin – teksti on tullut paremmin ja luettavammin kirjoitetuksi. Opettajilta, erityisesti Eero Ojaselta, sekä kurssi-tovereilta saatu palaute on ollut hedelmällistä.

Katso kirja sisällysluettelo tästä


Tilaa kirja tästä
€ 10 + €7 postitus

tiistai 12. joulukuuta 2017

Matti J. Kankaanpää on kuolut



Kirjailija ja sukututkia Matti Juhani Kankaanpää kuoli torstaina 7. joulukuuta, puolen vuoden sairauksien jälkeen.

Matti Juhani Kankaanpää 1943 - 2017
Matti Juhani Kankaanpää 1943 - 2017


Matti syntyi Kokkolassa 6. marraskuuta 1943. Hänen sukujuuret olivat Virroilla; Ala-Härkösen, Virtain Sipilässä ja Kauppilassa. Matti pääsi ylioppilaaksi Virtain yhteiskoulusta, opiskellut yhteiskuntatieteitä Turun yliopistossa, ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi 1972. Sen jälkeen jatko-opintoja ennen kuin hän siirtyi päätoimiseksi sukututkijaksi ja perusti T:mi Toiset Aijat.

Matti Kankaanpää aloitti jo 60-luvulla tutkia virtolaisia sukuja. Hän keräsi myös tarinoita, juttuja ja muistitietoa. Hän haastatteli iäkkäämpiä henkilöitä, ja aluksi kirjasi muistiin käsin tiedot. Hän aloitti työnsä ennen tietokoneiden aikaa. Joten ensimmäiset kirjat hän kirjoitti tavallisella kirjoituskoneella. Tietokoneen hän otti käyttöön 80-luvun alkupuolella.
Hän pystyi tulkitsemaan vanhoja tekstejä ja käänsi esimerkiksi rippikirjoja sukututkijoiden työn helpottamiseksi.  Matti Kankaanpää on tehnyt muun muassa useita sukukirjoja ja historiikkeja. Julkaissut talohistorioita sekä kirjoittanut lukuisia lehtiartikkeleita.

Hän oli taitava ja epäitsekäs tutkija. Hän oli perusteellinen ja asiantunteva. Vuosina 2005 ja 2006 oli hän Oriveden Opistossa kirjoittajakoulutuksessa ja osallistui erilaisille alaan liittyviin täydennys kursseihin. Hän auttoi useita suvustaan kiinnostuneita tutkimusten alkuun esim. pitämällä sukututkimus kursseja. Hän avusti yksityisiä henkilöitä, jotka olivat koonneet suvustaan aineistoa, sitomalla tekstit yhteen kirjaksi. Hän oli aina valmis antamaan asiantuntevaa apua sekä puhelimitse että kirjallisesti.

Matti Kankaanpäätä kiinnosti erityisesti Suomen vanhemmat ajat. Hän keräsi paljon historiallista aineistoa sukututkimuksen ohella. Näin syntyi hänen tärkeimpiä teoksia oli Suuri Pohjansota, iso viha ja suomalaiset (2001) ja Suomalainen Ratsuväki Ruotsin Ajalla (2016).

Matilla olisi ollut aineistoa arkistoissaan useampaankin kirjaan, mutta valitettavasti sairaus vei voimat vähitellen. Matti työskenteli ihan viimeiseen. Talvella 2018 ilmestyy hänen viimeisin kirja. Matilla olisi ollut aineistoa arkistoissaan useampaankin kirjaan, mutta valitettavasti sairaus vei voimat vähitellen. Matti työskenteli ihan viimeiseen. Talvella 2018 ilmestyy hänen viimeisin kirja.

Se kertoo Virtain kunnan 150 vuotisesta historiasta. Kirja on tilattu, ja kustantaja on Virtain Kaupunki.

Matilla ei ollut omaa perhettä, mutta hänen lähisukulaisensa tulevat huolehtimaan hänen kirjalisuutta Niitä on mahdollisuus jatkossakin tilata.


Nyt jätät oman kodin,  
polut armaat Salonpään,  
rakkaat metsät, 
tutut  rannat ja pihan  
kukkivat omenapuut.  

Jää hyvästi muistojen  
tallentaja hiljainen,  
kättesi työ jää eloon. 


Jarle M. Alvheim
Matti J. Kankaanpään sisaren poika