Esitelmä 17.1.2013, Virtain kirjastossa
Perinteisen sukututkimuksen keinot ja dna-tutkimuksen mahdollisuudet ovat toisilleen vastakkaisia. Edellinen lähtee nykyajasta, elävistä henkilöistä taaksepäin. Dna-tutkimus lähtee ”Aatamista” ja ”Evasta” kohti historiallisia aikoja. Kun tutkimus edistyy, niin parhaimmillaan ne alkavat kohdata toisensa.
Geeneissä olevat ominaisuudet periytyvät lapsille. Perimä on sama kuin vanhemmilla paitsi, jos tapahtuu mutaatioita. Mutaatioita tapahtuu sukupolvien ketjussa silloin tällöin, ja ne myös periytyvät. Ne, joilla mutatoitunut ominaisuus on sama, kuuluvat samaan ns. haploryhmään.
Perustietoa
Tulos 67 markkerilla
on numerosarja kuten tämä Juvan Marttisten sarja:
Isälinja eli Y-DNA
 |
Oma isälinja sukututkimuksen mukaan
Juho Laurinpoika Mäyränen
Kylännimi on Kålkinlaax ja ensimmäisenä siinä on Jöns Mäyreinen, jolla oli hevonen, tamma ja muuta karjaa. SAY:ssa Juhon sukunimi on merkitty maakirjoissa Mäyrä 1622, Meurä 1624, Mäyrä 1625, Märy 1626, Mäyrä 1629, Mäyri 1630, Mäyrä 1635 ja Meuräinen 1639. Kymmenysveroluetteloissa se on Mäyräinen 1621, Meirenen 1625, Mäyreinen 1626, Larsson 1628, Mäuräinen 1630 ja Larsson 1634. Vuonna 1629 kymmenysveroluettelossa oli yllättävästi ”Jöns Rensuin”, joka on laitettava virheellisen tulkinnan piikkiin.
Nimet Mäyrä ja Mäyränen tämän päivän kartalla
Haettaessa Kansalaisen karttapaikasta http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/. hakusanalla ”Mäyrä” saadaan 36 tulosta. Näistä mainittakoon:
Mäyrä on talo Laitilassa, Oulaisissa ja Haapavedellä, samoin Janakkalassa, kylä Kangasalla ja Janakkalassa, talo Hämeenlinnassa, Iitissä, Kouvolassa, talo ja kylä Heinolassa, talo Virroilla ja Ruovedellä. Useimmat muut olivat pelto-, niitty- tai metsäkappaleita. Painotus oli läntisessä Suomessa. Itäisimpiä olivat Iitin ja Kouvolan talot.
Hakusanalla ”Mäyränen” tuli esille vain kaksi tapausta: Mäyränen, pelto tai niitty Virroilla, sekä Mäyränen talo Mänttä-Vilppulassa. Virtolaiset nimet Mäyrä(nen) eivät ole 1800-lukua vanhempia. Jälkimmäinen on sama kuin tutkimuksen lähtötalo Pohjaslahdella.
Eläinkantaisena nimenä Mäyränen luontuisi alkuperältään karjalaiseksi nimeksi. Eikö nimeä todellakaan ole Itä-Suomessa? Vanhoissa lähteissä nimi on kirjoitettu monella tavalla kuten Meureinen tai Meuroin(en), Kokeiltaessa Kansalaisen karttapaikassa erilaisilla kirjoitusasuilla, jossa nimet ovat nykykielisessä asussa, hakusana ”Meuronen” tuotti kaksi tulosta: 1) Meuronen talona, 2) Meuronen kylänä, kaupunginosana tai kulmakuntana.
Kansalaisen karttapaikka on tarkka tämän päivän nimis¬tötietokanta koko Suomesta. Siten on erikoista, että hakusana Meuronen tuotti tuloksena vain mainitut kaksi tapausta. Hakusanan ollessa Meuro ei tullut yhtään tapausta.
Sana ”Meuro” merkitse suomenkielessä yhtään mitään. Sana tulee mielekkääksi vain, jos sen katsotaan olevan ruotsinkielisten kirjureiden vuosisatoja vääntämä muoto Mäyrästä.
Meurosen talo sijaitsee Tittarajärven länsirannalla koh¬dassa, jossa Luumäeltä Viipuriin johtava rautatie ylittää vesistön. Länsipuolella on järvi nimeltä Ämmäinen. Läheltä Mäyrästä kulkeva Ämmälänjoki yhdistää järvet toisiinsa. Oheisella karttaotteella Suomen Matkailijaliiton karttakir¬jasta vuodelta 1909 talon paikka on Tanin ja Pulsan asemien välissä lähellä numeroa 55.
Toinen Meuronen sijaitsee tästä Meurosesta suoraan itään lähelle nykyis¬tä itärajaa, Vainikkalan raja-aseman koillispuolella. Se on kylän sisällä asutuksen tiivistyessä muodostunut kylämäinen kulmakunta.
Tästä itärajan pinnassa olevasta Mäyräsestä totean vain, että se on Haapajärven kylässä eikä Mäyräsen nimestä ole siellä merkintöjä ennen 1700-lukua. Keskityn siis edellisen alkuperän tutkimiseen.
Lappeen Maajärven Meuronen
Kirkonkirjojen ja henkikir¬jojen avulla selvisi, että Meuronen on Maajärven kylän talo nro 1.
Nimi Meuronen on Lappeella vanha nimi. Suvun jatkuvuus talossa on voinut olla katkolla, mutta tässä yhteydessä tärkeintä on todeta talon ja nimen ikä. Klemetti Meuronen oli talollinen Maajärven kylässä ainakin jo vuonna 1620. Lappeella oli 1600-luvun alussa valtava määrä autiotiloja ja mahdollisesti Klemetti asutti yhden niistä vähän ennen vuotta 1620. Maajärvi oli kylä jo 1500-luvulla, mutta nimeä Meuronen ei sieltä löydy.
Mäyräset Lappeen voudintileissä
Kun osataan yhdistää nimi Meuronen Mäyräsiin, Lappeen kihlakunnasta löytyy 1500-luvulta ja aivan 1600-luvun alusta Mäyräsen sukua. Lähtökohdaksi voidaan ottaa hopeaveroluettelo vuodelta 1571. Sen lisäksi ovat käytettävissä vuosittain laaditut voudintilit aina 1540-luvulta alkaen.
Hopeaveroluettelon hakemiston avulla löytyvät Mäyräset Lappeen pitäjästä:
Olli Anosen nautakunnassa Madz Meuron, omaisuuden arvo 11 mk 5 äyriä.
Seuraavana oleva Lasse Jonson pitää olla myös samaa sukua, omaisuuden arvo 16 mk 5 äyriä.
”Jeckö” Laurinpojan nautakunnassa Jons Meuron, omaisuuden arvo 38 mk 2 äyriä.
Kaksi edellistä olivat köyhiä. Kummallakin oli kuparia yhden markan arvosta. Matilla oli karjaa vain yksi lehmä ja yksi lammas. Hänellä ei ollut edes hevosta. Laurilla oli 5 markan arvoinen tamma lehmän ja lampaan lisäksi. Juholla eli Jussilla oli kuparia 2 markan arvosta, 10 markan arvoi¬nen tamma, kaksi lehmää, neljä lammasta ja kaksi sikaa.
Hopeaveroluettelossa ei ollut kyläjakoa, ei neljänneskuntajakoa eikä edes jakoa Lappeen ja Tai¬paleen (Taipalsaari) kesken. Siinä oli vain nautakuntia eli kymmenen kokoveron kokonaisuuksia. Mäyrästen sijoittuminen kyliin pitää selvittää muista lähteistä.
Tästä taaksepäin voidaan arvioida vain sen nojalla, kuinka vanha sukunimi voi olla. Jos mitään ”pullonkaulatekijöitä” ei ole, niin sukunimi on päätellen suppeasta levinneisyydestään muodostunut vasta joskus 1400-luvulla.
Äitilinja eli mtDNA
Suomalaisten äitilinjat
Suomi DNA haploryhmä V
Kalevi Wiik mukaan
