tiistai 21. heinäkuuta 2020

Lundin taistelu vuonna 1676 ja suomalainen ratsuväki

Sotaa, jota ruotsalaiset kutsuvat Skånen sodaksi tai Kaarle XI:ta sodaksi, voidaan laajemmasta näkökulmasta kutsua toiseksi Pohjansodaksi tai pohjoismaiseksi sodaksi (1674-1679, andra nordiska kriget, Northern War). 


Kolmekymmentävuotisen eli suuren Saksan sodan jälkeen Kaarle X Kustaan sodat olisivat järjestyksessä ensimmäinen ja suuri Pohjansota kolmas. Suomalaisittain sota Skånessa oli vain yksi sotanäyttämöistä. Sotaa käytiin merellä, Pommerissa (ja siihen liittyi Bremen) ja Liivinmaa-Preussissa. Sodan kulkuun vaikutti ratkaisevasti laivasto, jolle Ruotsissa oli asetettu suuret odotukset. Vuosina 1675 ja 1676 laivasto epäonnistui tehtävissään täydellisesti.

 Lundin taistelu neljäs joulukuuta oli sotavuoden 1676 merkittävin taistelu. Varsinkin ruotsiksi siitä on kirjallisuutta.Taistelun lähdepohja perustuu muistelmiin ja päiväkirjoihin.3 Lähteiden avulla saatu eloisa kuva taistelusta jää yksipuoliseksi riippuen siitä, keiden kertomukset ovat tulleet muistiin merkityiksi. Kuvaukset painottuvat kuninkaan lähipiirissä olleisiin. 

Lähdepohja ei valaise rintaman osia tasapuolisesti. Taistelun kulkuun merkittävimmin mainittavan puolen tusinan henkilön joukossa on Karjalan ratsurykmentin eversti Mellin, mutta hänen toiminnastaan ei paljon kerrota. 

Sukumatrikkeli tietää, että Bernhard Mellin tuli Karjalan ratsurykmentin everstiksi 5.3.1676 ja kuoli Tukholmassa 18.6.1682 äkillisesti halvaukseen, ja urasta, että hän oli isänsä tavoin urhea soturi, osallistui mm. Lundin taisteluun, jossa hänen kaulansa ja toisen kätensä läpi ammuttiin, sekä Landskronan taisteluun, jossa Kaarle XI lahjoitti hänelle yhden henkiratsuistaan.

Artikkelin tavoite on antaa suomenkielellä suomalaisittain kuva Lundin taistelusta ja samalla purkaa siihen liittyvä myytti yhden rykmentin kaatumisesta viimeiseen mieheen. Tavoitteena on myös vastata kysymykseen, paljonko taistelussa suomalaisia oli mukana ja missä joukko-osastoissa. Artikkelissa ei ole uutta tietoa joukkojen rintamalinjoista tai liikkeistä taistelussa. Siten tässä on taistelun kulusta vain yksi kaavakuva. Kun mainittiin purettavasta myytistä, otetaan se heti tähän aluksi, ja puretaan myöhemmin.


Perikunnan  kommentti
Artikkeli koostuu kahdesta osasta. Osa 1 on itse artikkeli, ja osa 2 sisältää kirjailijan omat muistinpanot ja taustatiedot artikkelin kokoonpanoon. Lundin taistelu on myös mainittu Kankaanpään kirjassa Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla vuodelta 2016. Kirja on edelleen myynnissä. Tutustu kirjaan tästä