Toiset Aijat: Sukututkijan ongelma: oliko kantaisä Mauri vai Mäyrä

maanantai 19. syyskuuta 2016

Sukututkijan ongelma: oliko kantaisä Mauri vai Mäyrä

Kuluneen kesän jälkipuolella olen tutkinut oman isälinjani alkuperää. Päädyin arkistolähteiden avulla Kolkinlahden Mäyräsen talon autiosta 1606 asuttaneeseen Juho Laurinpoika Mäyräseen. Kolkinlahti kuului silloin Ruoveden pitäjään ja kuuluu nykyisin Mänttä-Vilppulaan. Pikaisen alkututkimuksen muiden tutkimusten lomassa tein jo vuosina 2011-2012. Nyt kesällä päätin, että täydennän sen kunnolliseksi tutkimukseksi. Tehtävä, vaikka suunta sille oli jo löytynyt alkututkimuksissa, osoittautui erinomaisen työlääksi. Tuloksista olisi ainesta ainakin yhdeksi tai kahdeksi artikkeliksi, mutta taitavat hautautua iäksi ”pöytälaatikkoon” julkaisukanavan puuttuessa. Vastaan tuli useita hämmentäviä seikkoja, jotka voi tiivistää otsikon sanoihin Mauri vai Mäyrä. Siitä tässä vaivaamatta lukijaa liian tarkoilla lähdeviitteillä.
Eläinkantainen ja nen-päätteinen sukunimi, jonka Juho Laurinpoika toi mukanaan, kuulostaa hyvin savo-karjalaiselta. Isälinjan dna-tutkimuksen mukaan sukujuuri voitiin määritellä savokarjalaiseksi. Mutta esimerkiksi Savon maakuntahistoriassa todetaan nimenomaan, että Mäyränen on ei-savolainen suku. Ainoa, mistä Kauko Pirinen löysi siihen yhdistettävän sukunimen, oli Pohjois-Pohjanmaalla. Mitään Juhon isäksi sopivaa Lauri Mäyrästä sieltä ei ole löydettävissä. Toiseksi muuttosuunta Pohjois-Pohjanmaalta vanhan Ruoveden alueelle on erittäin epätodennäköinen. Pohjois-Pohjanmaan historian Kirjoittanut Armas Luukko viittaa, vaikkakin varovaisesti, Lappeen suuntaan. Varovaisuus lienee johtunut nimistöntutkijoiden erilaisista käsityksistä.
Lappeen suunta on yleisen asutushistorian valossa uskottava. Vanhan Ruoveden asuttajien 1500-luvun lopulla sukunimistöstä löytyy mm. nimi Lappvetinen, Lappveteläinen. Mutta alueen historiat (Aulikki Ylönen Lappeen kihlakunnan historia I ja pari vuottta sitten ilmestynyt Lappeen historia I) eivät tunne lainkaan sukunimeä Mäyränen. Hakemistoja selatessa ainoa sen suuntainen nimi oli Meuronen. Vanhoja tekstejä lukeneena muunnos ä:stä e:ksi tai päinvastoin on hyvin tuttua.
Olen luonnollisesti katsonut myös nimistöntutkijoiden kirjoituksia (Mikkonen & Paikkala, Sukunimet). Sen sijaan, että niistä olisi ollut apua, ne lisäsivät hämmennystä. Hakusanan Meuronen kohdalla nimen arvellaan johtuvan Mauritiuksesta. Se olisi siis etunimilähtöinen. Tutkimuksen tehtyäni täytyy korostaa, että kysymyksessä on puhdas arvelu. Ainoatakaan Mauria ei lähteistä Lappeen suunnalta löydy. Toiseksi muunnos a:sta e:ksi lienee aika harvinainen. Onko se kielitieteellisesti edes perusteltu?
Kirjallisuuden pohjalta Lappeen Meurosista ei paljon tietoa löytynyt. Ylönen on kirjassaan keskittynyt lähinnä tarkastelemaan vain kylien nimiin liittyviä sukunimiä. Jukka Partanen teki katsauksen Lappeen pitäjän sukunimistöön vanhimmassa eli vuoden 1543 maakirjassa. Kumpikaan katsaus ei löytänyt Meurosia. Jouduin itse käymään lähes kaikki voudintilit Lappeen osalta läpi. Yritin päästä muutaman vuoden välein tehdyillä otoksilla, mutta tarkkuus ei ollut riittävä. Kiinnitin huomiota seikkaan, josta en löytänyt mainintoja mainituista Lappeen historioista: Vuodelta 1544 on kaksi maakirjaa, joista toisessa on lähes puolta enemmän nimiä kuin toisessa! Siinä, jossa oli enemmän nimiä, oli merkitty myös kylien nimiä. Siinä oli ensimmäisen kerran Meurosen sukunimikin. Meurosia oli kokonainen täysvero, jossa oli neljä savua. Kokovero tavataan tulkita kantatilaksi ja savut siitä jaetuiksi taloiksi. Siitä alkaen sukulinjoja on johdettavissa niin, että etunimistössä on myös nimiä Juho ja Lauri eli Lassi. Kolkinlahden Juho Laurinpojallekin löytyy sieltä mahdollinen isälinja.

Jouduin vertailemaan vuosien 1543 ja 1544 (kaksi kirjaa) tiedot verokunta kerrallaan nähdäkseni, millainen jatkuvuus niillä oli. Päädyin todennäköiseen tulokseen, että Meuroset ja Mäyräset ovat kaikki kotoisin Lappeen seuduilta. Nimen Meuro täytyy johtua sanasta mäyrä ja suvun kantaisä, johon nimi on liitetty, lienee elänyt joskus 1400-luvulla. Onko muunnos kirjurin tekemä vai oliko lappeelaisilla siihen sopiva murteellinen puhetapa? Suvun tyyssija sijoittuu Vilkjärven (Vilkajärvi) seutukuntaan. Eräistä 1540-luvun savuveroluetteloista kylännimi löytyi muodossa Virkajärvi. Nimi voi siten olla hämäläismurteinen muoto eräkautisesta nimestä ja eräkauteen nimi mäyräkin voidaan yhdistää.