Kirjani
Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla
on kirjapainossa ja tulee sieltä joskus lokakuussa. Julkistamistilaisuus on
Virtain kaupunginkirjastossa, aivan Virtain keskustassa Mäkitie 1, perjantaina
4. marraskuuta päivällä. Kellonaika tarkentuu myöhemmin (sitä voi kysyä
kirjastostakin lähempänä).
Kirjassa
on siis 790 sivua, koko B 5. Ovh on 49 euroa, johon mahdolliset posti- ja
lähetyskulut lisätään.
Kirja
on aika painava, 1850 grammaa
Vantaalla
on 8.-9. lokakuuta Kuulutko sukuuni
-tapahtuma. Olen siellä omalla osastolla paikalla, T:mi Toiset Aijat. Sinne voi
tulla keskustelemaan tulevaan kirjaani tai muutoin tutkimuksiini liittyvistä
asioista. Aikaisempia julkaisuja on myös saatavilla ilman postikuluja.
Pieni
löytö kartalta:
Vanhimmat maanmittarit Suomessa aloittivat työnsä 1600-luvun
puolivälin paikkeilla ja piirsivät maakunnallisia karttoja. Ylä-Satakunnan
vanhin tällainen kartta on ajoitettu vuoteen 1650. Kuvana on siitä poimittu yksityiskohtana
Kolkinlahden seutu, ohessa. Otteella näkyvät talot ovat Pohjaslahti
(Poiaslaks), Kangasjärvi (Kangasierfvi), Mäyränen (Meürenen), Myry (Myrhä ja
Laasoniemi (Lasonemi, tunnetaan paremmin nimellä Salmi). Sappisalon niemimaa
erottuu korostuneena. Laasoniemen kohdalta lähtee pitkä kapea lahti, joka on
sama kuin Kolkinlahti. Kolkinlahti tässä on kylänimenä muodossa Kåiklacks.
Mäyräsen nimi on mielenkiintoisesti kirjoitettu e:llä ja saksalaisella y:llä.
Mielestäni tässä on yksi todiste lisää sille, että Mäyränen ja Meuronen ovat
alkuaan tarkoittaneet samaa nimeä. Nimen kantana on eläimen nimitys mäyrä.
Vihreä viiva ylhäältä alas Kangasjärven takaa on silloisten Ruoveden ja Keuruun
pitäjien rajaa.
Lähdeviite: