perjantai 1. tammikuuta 2016

Hyvää uutta vuotta ja ratsuväkeä

Kirjoitan uuden vuoden ensimmäisenä päivänä ajatuksia alkaneelle vuodelle. Tarkoitukseni on vuoden aikana saada valmiiksi suuri tutkimushankkeeni ”Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla”. Kuluneen vuoden aikana se on edistynyt huomattavasti, mutta samalla käsikirjoitus on paisunut niin, että se vaikeuttaa julkaisemista. Tarkistuksia ja pieniä täydennyksiä lukuun ottamatta varsinainen tutkimusvaihe on valmis. Siis 30-vuotinen sotakin on jo paketissa. Kirjoja on yhä luettavaksi pöydällä enemmän kuin, mitä aikaa niiden lukemiseen olisi. Kiinnostavat kovasti, mutta aika on niukka, koska pitäisi myös nukkua ja liikkua.

Tutkimusten aikana on syntynyt ideoita, jota yritän saada toteutetuksi. Yksi idea on tämän blogin varsinainen teema. Sodissa ratsuväki kävi lukemattomia taisteluiksi sanotavia otteluita. Kaikkia ei edes voi mainita. Joitakin aion tekstissä nostaa esille. Napuen eli Isokyrön taistelu helmikuussa 1714 on yksi tällainen. Siitä ilmestyi vastikään joulukuussa artikkeli Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa. Se on siellä luettavissa, joten siitä ei tässä enempää.

Toinen, johon on syytä kiinnittää huomiota, on neljäs joulukuuta 1676 käyty Lundin taistelu suomalaisesta näkökulmasta. Ruotsiksi ja ruotsalaisesta näkökulmasta taistelusta on kirjoitettu useita kirjoja. Kokonaiskuva on saatavissa mm. Suomen historian yleisteoksista tai Wikipedioista ja kirjasta Suomalaisten taitelut. Mutta suomalainen näkökulma on usein vähän outo ja vino. Juuri siihen ajattelin puuttua. Löysin nimittäin yhden kirjan – yllätys yllätys – ruotsalaisen kenraalin tekemä, ja suomalaiset tulevat siinä aivan eri tavalla esille kuin muissa lukemissani teksteissä.

Kuten tavallista toimissani, suoraviivaiseen asiaan tuli heti mutka matkaan. Valmistelessani aihetta löysin yhden erikoisen artikkelin, joka pakottaa ajattelemaan asiaa uudellen. Tällä kertaa tyydyn ottamaan vain lähtökohdan. Suomeksi on uusimmista kuvauksista taistelusta Ohto Mannisen päätoimittamassa kirjassa ”Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä”, Jyväskylä 2007. Lundin taistelusta siinä kirjoittaa Per Ito s. 207-215. Vaikka kirjan otsikossa puhutaan suomalaisten taisteluista, niin onnistuin löytämään vain kaksi kohtaa, joissa suomalaiset mainitaan:

s. 213: Ruotsin vasemman sivustan päällikkö kenraaliluutnantti Johan Galle, oli kääntänyt rintamansa koilliseen suojatakseen armeijan keskustaa. Hänen joukkojensa vasen laita kärsi taistelun alkaessa pahoja tappioita, ja Galle kiiruhti sen avuksi mukanaan täydennysjoukkoja. Tällöin rintamalinjaan venähti aukko, jonka tanskalaiset kohta huomasivat. Sekasorto yltyi, kun Galle kohta tämän jälkeen putosi kuolleeksi ammuttuna hevosensa selästä. Suomalainen rakuunaosasto, Karjalan rakuunat, nousi alas satuloistaan taistellakseen jalan mustan lippunsa alla. Melkein kaikki kaatuivat. Sen sijaan Länsi-Göötanmaan rykmentti...

s. 214 (lopputaistelun yhteydessä): Kirkkoon sulkeutuneiden tanskalaisten joukossa oli myös kolme pataljoonaa hollantilaisia merimiehiä. Amiraali Maarten van Tromp oli lähettänyt heidät taisteluun tukemaan tanskalaisia. Merimiehiltä puuttui aseita eivätkä he osanneet taistella maalla, joten Tanskalla oli ollut hyvän vähän iloa heistä Lundin luona. Ruotsin kuninkaan Henkirykmentin sotilaat ja yksi eskadroona suomalaisia rakuunoita omistautuivat innolla kirkossa olevien avuttomien pakolaisten tappamiseen. ”Jumala armahtakoon meitä, miten olemmekaan kohdelleet heitä”, kirjoitti Bielke myöhemmin. Mieletön lahtaaminen loppui vasta kun sotamarsalkka Helmfelt antoi kaikille antautuneille lupauksen armahduksesta.

Kun tahän lisätään se nyt jo vanhentunut kuva, mikä saadaan ”kauniista” kirjallisuudesta. Ruotsalaisittain tätä edustaa Anders Fryxell kirjallaan ”Berättelser ur svenska historien” ja suomalaisittain Aarno Karimo teoksessa ”Kumpujen yöstä”. Karimon lähde lienee Fryxellin teksti. Fryxell taas kirjoitti peräti 46-niteisen kirjasarjan vuosina 1823-1872, josta tuli hyvin suosittu ja josta otettiin lukuisia uusia painoksia. Nide 15 näyttäisi sisältävän Lundin taistelun, otsikolla Konung Karl den elftes historia Afd. 1, Ungoms- och krigsåren (http://runeberg.org/svhistfry/), julkaistu 1848. Viitatulla sivustolla se periaatteessa on luettavissa. Fryxellin tekstiviite tulee esiin, jos ja kun pääsen aikomaani suomennosta kyllin pitkälle.


Motiivina suomentamiselle on se, että suomeksi on vähän kirjallisuutta Lundin taistelusta mainittujen yleishistoriallisten teosten lisäksi. Tarkempiin viittauksiin ja lähteisiin aion palata vasta blogisarjan lopussa.