Viime viikonloppuna Vantaalla järjestettiin Kuulutko Sukuuni
tapahtuma. Olin siellä toiminimen puitteissa paikalla ja sain kohtuullisen
hyvin julkaisuja myydyksi. Vähintään yhtä tärkeä puoli tällaisilla messuilla
ovat tapaamiset ja keskustelut. Monta hyvää ja pitkää keskutelua käytiin.
Aiheista yksi yllätti positiivisesti niin, että palaan siihen tässä ja nyt.
Pian vuosikymmen sitten ilmestyi kirjani ”Karjalainen Karilainen; Nimi ja suku
historian myrskyissä”. Vasta nyt sain kirjasta ensimmäisen kunnon palautteen.
Otin kirjassa kantaa Karjalan nimen alkuperään. Pitänee
korostaa, että nimen selityksen palaset olivat vanhoja, mutta uutta oli osien
yhdistäminen ja sitä varten tarvittu näkökulma. Lyhyesti – tarkemmin on
kirjassa – nimen syntyaikoihin liikenteellinen valtaväylä kulki Suomenlahdelta
Nevajokea pitkin Laatokalle. Olennaista on kysyä, kuka nimen antoi. Karjalaiset
itse – siihen en usko. Valtaväylän eteläpuolella oli vahvoja kansallisuuksia,
jotka tarvitsivat nimitystä Nevajoen takana olevalle heimolle. Siis Karjala
merkitsi jonkin takana tai yläpuolella olevaa. Oliko nimi liian arkinen ja
yksinkertainen, että selitys ei ole muille kelvannut?
Kirjassa mainitsin, että Karjala-nimistöä on myös läntisessä
Suomessa. On ollut jopa Karjala-niminen pitäjä, jonka nimi sopii hyvin edellä
olevaan selitykseen. Karjala oli jokivarressa ikivanhan pitäjän Mynämäen
yläpuolella, takana oleva. Uudenmaan rannikon oloja tunnen vähemmän, mutta
todettakoon, että siellä olevat nimet Karjaa ja Karjalohja voivat sopia Karjala-nimen
selitykseen. Karjaa olisi Viron puolelta nähtynä Suomenlahden takana,
yläpuolella. Karjalohja voisi olla Lohjan ydinseutujen takana tai Karjaan
puolella oleva alue.
Lähettäkää palautetta.