keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Terveiset Vantaalta, olen nyt 14. lokakuuta 2015 Virroilla


Viime viikonloppuna Vantaalla järjestettiin Kuulutko Sukuuni tapahtuma. Olin siellä toiminimen puitteissa paikalla ja sain kohtuullisen hyvin julkaisuja myydyksi. Vähintään yhtä tärkeä puoli tällaisilla messuilla ovat tapaamiset ja keskustelut. Monta hyvää ja pitkää keskutelua käytiin. Aiheista yksi yllätti positiivisesti niin, että palaan siihen tässä ja nyt. Pian vuosikymmen sitten ilmestyi kirjani ”Karjalainen Karilainen; Nimi ja suku historian myrskyissä”. Vasta nyt sain kirjasta ensimmäisen kunnon palautteen.

Otin kirjassa kantaa Karjalan nimen alkuperään. Pitänee korostaa, että nimen selityksen palaset olivat vanhoja, mutta uutta oli osien yhdistäminen ja sitä varten tarvittu näkökulma. Lyhyesti – tarkemmin on kirjassa – nimen syntyaikoihin liikenteellinen valtaväylä kulki Suomenlahdelta Nevajokea pitkin Laatokalle. Olennaista on kysyä, kuka nimen antoi. Karjalaiset itse – siihen en usko. Valtaväylän eteläpuolella oli vahvoja kansallisuuksia, jotka tarvitsivat nimitystä Nevajoen takana olevalle heimolle. Siis Karjala merkitsi jonkin takana tai yläpuolella olevaa. Oliko nimi liian arkinen ja yksinkertainen, että selitys ei ole muille kelvannut?

Kirjassa mainitsin, että Karjala-nimistöä on myös läntisessä Suomessa. On ollut jopa Karjala-niminen pitäjä, jonka nimi sopii hyvin edellä olevaan selitykseen. Karjala oli jokivarressa ikivanhan pitäjän Mynämäen yläpuolella, takana oleva. Uudenmaan rannikon oloja tunnen vähemmän, mutta todettakoon, että siellä olevat nimet Karjaa ja Karjalohja voivat sopia Karjala-nimen selitykseen. Karjaa olisi Viron puolelta nähtynä Suomenlahden takana, yläpuolella. Karjalohja voisi olla Lohjan ydinseutujen takana tai Karjaan puolella oleva alue.


Lähettäkää palautetta.