sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1683-1711

Kirja Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1683-1711, on pitkään aikaan ollut loppuun myyty. Nyt se on mahdollista ostaa e-kirjana. Tämä kirja on rinnakkaisteos kirjalle Ruovedenja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 – 1746.


Alla on kirjailijan oma johdanto ja sisällysluettelo.

Tilaa kirja tästä


Satakunta on historiallisesti vanha hallintoalue, jonka muodostumisesta on paljon kirjoitettu. Aluetta on yhdistänyt Kokemäen joen vesistö. Ähtärin ja Keuruun reittejä pitkin tulevat vedet yhtyivät Näsijärveen. Uusia vesiä yhtyi siihen Tammerkosken jälkeen Pyhäjärveltä ja Kulovedeltä, josta ne Lieko- ja Rautavesien kautta laskivat Kokemäenjokea myöten Pohjanlahteen.

Aikanaan Satakunta jakaantui kahtia Ala- ja Ylä-Satakunnaksi ja jälkim-mäinen edelleen yliseen ja aliseen osaan (Ylä- ja Ala-Satakunnat). Ylä-Sata-kunta tunnetaan nyt Pirkanmaana, jonka keskuksena on Tampere. Aikaisemmin keskus oli vanhan Hämeenkyrön alueella.

Tuomiokirjojen suhteen on hyvä muistaa, että niitä on periaatteessa olemassa kaksi sarjaa: konseptikirjat, joita säilytetään maakunta-arkistoissa, ja puhtaaksi-kirjoitetut eli renovoidut kirjat, joita säilytetään Kansallisarkistossa. Edellisiä on Turun maakunta-arkistossa säilynyt peräti vuodesta 1662 alkaen, jälkimmäisiä Turun hovioikeuden perustamisen jälkeen vuodesta 1623 (renovoitu kappale lä-hetettiin hovioikeuteen). Toiseksi on hyvä muistaa, että renovoitaessa kaikkia pykäliä ei kirjoitettu puhtaaksi ja että alkuperäiset liitteet ovat konseptikirjoissa. Näistä syistä johtuen konseptikirjat voivat olla renovoituja kirjoja antoisampia. Toisaalta konseptikirjoissa on paljon yliviivauksia ja rivien väliin tai margi-naaliin tehtyjä vaikeasti luettavia lisäyksiä, mistä johtuen konsepit voivat olla erittäin vaikeasti luettavia. Vielä kolmanneksi on hyvä tietää, että vain poik-keustapauksissa konseptikirjat on mikrofilmattu. Mikrofilmiluetteloista löytyvät tuomiokirjasarjat ovat siten pääsääntöisesti KA:n renovoituja kirjoja.

Kirjan tiedot:

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1683-1711
Saarijärvi 2005.
T:mi Toiset Aijat.
280 sivua (A5).
ISBN 952-99106-5-7.



maanantai 22. heinäkuuta 2019

Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat

Matti J. Kankaanpää: Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat.  Kuru, Ruovesi, Virrat, Ähtäri. Virrat 1983. T:mi Toiset Aijat, 220 sivua, A5. ISBN 951-99502-5-7

Kurun vuosien 1745-56, Ruoveden 1725-58, Virtain 1749-55 ja Ähtärin 1752-58 rippikirjat: - Luettavissa panostekstinä- Kartat rippikirjojen taloista- Ohjeet, lyhennesanasto ja hakemisto käytön helpottamiseksi.

Kirja on tarkoitettu paitsi tutkijoille myös kotiseutuihmisille. Rippikirjat ovat karttamainen kuvaus aikakautensa ihmisistä ja täynnä elämää: syntymiä, kuolemia, muuttoja, aviotumista.

Tilaa kirja tästä

Kirjan tiedot:

Matti J. Kankaanpää: Suur-Ruoveden Vanhimmat Rippikirjat.
Kuru, Ruovesi, Virrat, Ähtäri.
Virrat 1983. T:mi Toiset Aijat
220 sivua, A5.
ISBN 951-99502-5-7






keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 - 1746



Tietoja myös sarjan ensinmäisestä osasta (vuodet 1683-1711)

Kirjaillijan alkusanat:
Tämä julkaisu on jatkoa vuonna 2005 ilmestyneelle julkaisulle muistiinpanoistani Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista vuosilta 1683-1711. Nide kattaa käräjät vuoden 1722 alusta puoliväliin vuotta 1746. Vuosilta 1712-1721 ei tietääkseni ole säilynyt käräjäpöytäkirjoja. Ison vihan vuosina käräjiä ei ole pidetty kuin korkeintaan vuonna 1719, josta pöytäkirjoja ei ole tallella. Olisin hyvin iloinen, jos tässä suhteessa joku todistaisi, että olen väärässä.

Muistiinpanojen historian ja valinnan osalta viittaan edellisen julkaisun johdantoon. Käräjäpöytäkirjoissa vuosi 1746 ei ole mitenkään erikoinen rajavuosi muutoin kuin, että järjestelmälliset muistiinpanoni päättyvät silloin. Jatkaminen on mahdollista, mutta silloin pitäisi tehdä niin paljon uusia muistiinpanoja, että siihen tuskin koskaan löytyy aikaa.

Siinä kuin 1600-luvulla tuomiokirjat ovat yleensä lyhytsanaisia, 1700-lu-vulla ne tulevat monisanaisemmiksi ja sisällöltään monipuolisemmiksi. Tässä julkaisussa on poimittuna monta pitkää pykälää kokonaisuudessaan. Näiltä vuosilta lötyy myös renovoituna useita hyvin vanhoja tuomioita. Yksi rajatuomio on otettu mukaan Oriveden käräjiltä, koska se sisältää tärkeätä tietoa Ruoveden puolelta. Vaikka julkaisun toimitusperiaatteet ovat samat kuin edellisessä julkaisussa, on syytä toistaa ne tässä:

Muistiinpanoja ei ole tekovaiheessa ajateltu julkaistaviksi. Siksi niissä kielen-käyttö on sekakielistä: ruotsia ja suomea samassakin lauseessa. Lukijan on pakko tämä hyväksyä, samoin se, että osa tekstistä on lähteen mukaista ja osa ”lonkalta” käännettyä tai selostettua. Pidin silloin tärkeimpänä päästä työläässä työvaiheessa nopeasti eteenpäin. Julkaisun ensisijainen tehtävä on olla viitteistö. Tämän takia katson, että pienet siellä täällä olevat puutteet ovat hyväksyttävissä. Kolmen vuosikymmenen aikana oma osaaminenkin on parantunut, mistä johtuen aineistossa voi olla epätasaisuuksia. Tärkeitä yhteyksiä löydettäessä on syytä kääntyä alkuperäisen lähteen puoleen lähde-viittausten avulla.

Työn tehokkuuden takia muistiinpanoissa on käytetty lyhenteitä. Kaikkia niitä ei ole julkaisua varten purettu Lyhenteiden ymmärtämiseksi on laadittu luettelo. Vanhaa tekstiä on esim. lisä- ja paikannimien kohdalla katsottu tär-keäksi referoida kirjaintarkasti. Toisinaan samaan yhteyteen on siitä tehty nykykielinen tulkinta, koska toimittajalla on huomattava paikallistuntemus. Tällöin molemmat muodot löytyvät hakemistosta. Etunimet ja patronyymit voivat olla (paitsi suorat sitaatit) normaalistetussa suomenkielisessä muodossa.

Samaan niteeseen on olemassa vanhempia ja uudempia arkistosignumeja. KA:n renovoiduissa tuomiokirjoissa Ylä-Satakunnan tuomiokunnan nykyisem-män signum-sarjan KOa vanhempi merkintä on ollut nn. Sarjanumeron perässä tulee niteen numero. Jos on käytetty mikrofilmiä, sen tunnus on myös pyritty mainitsemaan. Samasta tuomiokunnasta käytetään renovoiduissa kirjoissa eri nimeä (Ylä-Satakunnan tai Satakunnan ylinen) ja konseptikirjoissa eri nimeä (keskuspaikan mukaan Ikaalisten tuomiokunta).

Jos tiedossani on ollut, että pykälää on kirjallisuudessa hyödynnetty, olen tärkeimpiä näistä tapauksista pyrkinyt mainitsemaan alaviitteissä. Vanhan Ruoveden talonhaltijaluetteloissa 1552-1809 niitä on käytetty niin systemaattisesti, että siltä osin viitteitä ei ole tehty (siellä on oma lähdeviitteistönsä).

Kirjan tiedot:

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 - 1746
Jyväskylä 2008. T:mi Toiset Aijat. 254 sivua.
ISBN 978-952-99106-7-0. Hinta 29 €. (+ €10 pakkaus ja postitus)

Tilaa kirja tästä







lauantai 29. joulukuuta 2018

Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018.


Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018.
Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018. 
Joulukuussa kulunut vuosi Matti J. Kankaanpään (1943-2017) kuolemasta. Hänen viimeinen kirja, Kimaltelevilta vesiltä – Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018, ilmeistyi Virroilla Joulukuun 11. päivä 2018.



Matti ei itse saanut teoksen valmiiksi ennen kuolemaansa, joten toimittaja ja kirjailija Lea Lerkkanen on viime vuoden aikana työstänyt ja viimeistellyt kirjan. Perikunta haluaa kiittää Lea Lerkkanen avusta saada tämä kirja valmistettua. 

Perikunta on myös osallistunut kirjan työhön, sen oikoluvussa ja osa kirjan kuvista on meidän ottamat. 

Kirja kertoo Virtain kaupungin 150-vuotisen historian, sekä seudun kehitykset ja upean luonnon kertomukset. Kirjassa on runsaasti tietoja ja kuvia lähiseudusta. Toivon mukaan kiinnostaa sekä Virtolaisia, mutta myös niitä, jolla on täältä sukua tai vierailee kunnan upeita maisemia kesäisin. 

Tähän Matti J. Kankaanpään varsinaiset teokset päättyy, mutta hänellä oli valtava arkisto kerättyä tietoja. Näitä tietoja kokeillen vähitellen julkaista tälle sivustolle.

Jarle M. Alvheim
Matti J. Kankaanpään perikunta.

Tietoja kirjasta:

Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018. 
Matti J. Kankaanpää ja Lea Lerkkanen

Paino: Kirjapaino Bookcover, Seinäjoki 2018. 
Kustantaja: Virtain Kaupunki
Sivua: 338
Ensipainos: 1000 kpl.
ISBN: 978-952-69101-0-9

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Toiset Aijat II



Mitä on perinne? kysytään, Kun olisi kysyttävä miten perin olemisen.

Toiset aijat II on jatkoa 1978 ilmestyneelle Toiset aijat I:lle (loppuun myyty). Ensimmäinen osa painottui Virtain keskustaan. Tämä osa painottuu Herraskylään ja perinteeseen.

Matti J. Kankaanpää osallistui perinnetyön talkoisiin kahdella tavalla. Ensinnäkin hän johti Virtain Perinnekylään pystytetyn hollitallin purkamistyötä. Toiseksi hän oli talkoohengessä joutunut tutkimaan Perinnekylään siirretyn Rajalahden talon asujia, vanhoja runoja keränneen B. A. Paldanin sukua ym. Tulokset näkyvät useana kirjoituksena. Kaikki kirjan kirjoitukset voidaan liittää perinneteemaan. Kirjassa on sivuteemana erotettavissa perinne rakennus- ja asemapiirrosten muodossa. Kuvaus Helimäen torpan synnystä, kukoistuksesta ja kuolemasta sai alkunsa näistä piirroksista.


Toiset Aijat II 
Tutkimusta ja kuvausta Virtain asukkaista ja elämästä.
Turku 1985 (omakustanne). ISBN 951-99640-8-8.
Hinta 5 €. (+ €4 pakkaus ja postitus)

Tilaa tästä



perjantai 13. heinäkuuta 2018

Ruoveden komppanian miehet Suomen sodassa

Porin läänin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian piiri ulottui nykyisen Tampereen pohjoisosista Pohjanmaan rajoille ja Keski-Suomeen.

Suomen kohtalo ratkaistiin kahden keisarin, Napoleonin ja Aleksanterin kesken. Ruotsin kuninkaan itsepäisyyden ja taitamattomuuden seurauksena uusi raja siirtyi Kymijoelta Tornionjoelle asti. Sotilaat marssivat Ruotsin väreissä, ja vaikka he eivät sitä tienneet, heidän marssinsa loi pohjaa uudelle itsenäiselle Suomelle.

Kirja on ensimmäinen matrikkeli, jonka pääosassa ovat tavalliset sotamiehet. Se tuo uuden näkökulman Suomen sotaan 1808-1809. Keitä ja keiden lapsia sotilaat olivat, mikä oli heidän kohtalonsa? Puolet sotaan lähteneistä palasi takaisin. Useimmilla heistä oli paikka, minne palata, ja perhe, joka odotti miestä kotiin.

Tilaus:

Hinta: € 25 + € 7 Postitus ja pakkaus

Tilaa kirja tästä


Tiedot

Ruoveden komppanian miehet Suomen sodassa.
Bookwell Oy, Jyväskylä 2011
T:mi Toiset Aijat, 159 sivua, A5
ISBN 978-952-99106-8-7




maanantai 2. heinäkuuta 2018

Karjalainen Karilainen

Karjalainen Karilainen
Matti J. Kankaanpää: Karjalainen Karilainen

Nimi ja suku historian myrskyissä


Ollako Karjalainen ja/tai Karilainen. Siinä on tämän kirjan keskeinen teema. Teema muistuttaa sotaa, joka ei ole vielä päättynyt. Ajallisesti lähdetään liikkeelle esihistorian hämärästä. Se on hämärää aikaa, koska siitä kertovia lähteitä ei ole. Eteneminen jatkuu ristiretki- ja keskiajalta uudelle ajalle. Noi-den aikojen pimeyttä valottaa jo muutama dokumentti. Suomen ja varsinkin Karjalan historiaa on viime aikoina kirjoitettu uusiksi. Suvun kannalta yleisten puitteiden ohella johtolankana on luonto ja nimistö.

Katso kirja sisällysluettelo tästä

Tilaa kirja tästä
€ 10 + € 7 postitus

Historiallisena aikanakin erityisesti suvusta kertovia lähteitä on vasta 1500-luvulta. Siitä edetään pitkien sotakausien ja vaikeiden aikojen sävyt-tämänä Ruotsin suurvallan nousun, uhon ja tuhon aikakausien läpi sees-teisemmälle autonomian ajalle asti, johon lahjoitusmaakysymys loi varjonsa.
Karilaisten suku on teeman ”suku Suomen historian myrskyissä” kannalta erinomainen, koska suvun nimi on jo vuosisatoja kietoutunut heimokantaiseen sukunimeen Karjalainen. Päädyttäessä suvun juurille ollaan koko heimon juurilla. Yksi karjalaisen heimonimen selityksistä on perustunut karikkoiseen alaan. Teoria on arvovaltaisten tutkijain toimesta yhtä usein hylätty kuin se on uudelleen esitetty. Karilaisen nimi ja suku tuo uuden näkökulman vanhaan kiistakysymykseen ja kirjassa otetaan myös kantaa Karjalan nimen alkuperään.

Nimien toisiinsa kietoutuminen on ollut monisäikeistä ainakin puoli vuosituhatta. Kaksi toisiaan lähellä olevaa nimeä helposti sekottuvat. Tun-netumpi nimi peittää alleen vähemmän tunnetun nimen, joka kuitenkin yrittää sitkeästi pysyä hengissä, olla olemassa. Kirjureiden käytännöt ja kaikenpuo-linen tutkimuksellinen historia ovat eläneet nimien suhteen omaa elämäänsä. Ota siitä sitten selvää, mikä on totuus. Sitä tässä kuitenkin yritetään. Samalla syntyy kuva yhden suomalaisen suvun menneisyydestä pitkällä aikavälillä.

Kirjan toinen kantava teema on pitkänä jänteenä nähty historia, jota suo-datetaan suvun ja heimon näkökulmista. Soisi kaikkien suomalaisten lukevan historiaa myös muusta kuin ensi sijassa Turun tai Helsingin valtapiireistä nähtyinä. Suurimmat muutokset suvun ja heimon oloissa ovat yhdistettävissä historian suuriin tapahtumiin Suomen suunnalla. Silti historian merkittävät käännekohdat eivät heimon ja suvun kannalta ole olleet aina samoja kuin muilla suomalaisilla.

Karilaisten sukuun liittyviä tutkimuksia – palasia sieltä, palasia täältä – olen tehnyt jo runsaan vuosikymmenen ajan. Tutkimukset ovat olleet vaikeu-dessaan erinomaisen haastavia. Siksi Karilaisten sukuseuralle on annettava suuri tunnustus siitä, että se on jaksanut tutkimuksia pienenä sukuseurana rajoitetuista voimavaroistaan huolimatta teetättää. Ilman peräänantamatonta sitkeyttä näitä tutkimuksia ei olisi voitu tehdä.

Karjalaisten varhaisemman historian tutkimus on erinomaisen vaikeata. Kirjaa varten on luettu suuri määrä alkuperäisiä lähteitä vuosikerta vuosiker-ralta. Suvun vaiheet perustuvat ensi sijassa alkuperäislähteisin ja yleisemmät historian vaiheet kirjallisuuteen. Suku Suomen historian myrskyissä on paitsi tutkimusta myös uutta luotaava kirjallinen kuvaus yhden sukupiirin kautta historiaan. Luovaan, aihetta pohdiskelevaan kirjoitusvaiheeseen ja kirjoittaja-koulutukseen olen saanut Suomen Tietokirjailijat ry:ltä apurahoja, mistä yhdistykselle suuri kiitos. Apurahojen avulla olen voinut aina useamman ker-ran parin vuoden aikana irrottautua muista töistä ja syventyä miettimään tosiasioiden taustalla olevia olosuhteita ja kehityksen kulkuja.

Useat Karilaisen suvun jäsenet ovat lukeneet käsikirjoituksen ja esittäneet siihen korjauksia. Kiitän heitä tästä samoin kuin Karilaisten sukuseuraa siitä, että se on uskonut minulle, joka olen juuriltani hämäläisiä, tutkimusten teke-misen. Erityisen kiitoksen ansaitsee sukuseuran puheenjohtajana toiminut Raija Luhtalahti. Kiitän myös Oriveden opiston tietokirjoittamisen moni-muotokoulutusta, jonka ansiosta – toivon niin – teksti on tullut paremmin ja luettavammin kirjoitetuksi. Opettajilta, erityisesti Eero Ojaselta, sekä kurssi-tovereilta saatu palaute on ollut hedelmällistä.

Katso kirja sisällysluettelo tästä


Tilaa kirja tästä
€ 10 + €7 postitus