Toiset Aijat: Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 - 1746

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 - 1746


Kirjaillijan alkusanat:
Tämä julkaisu on jatkoa vuonna 2005 ilmestyneelle julkaisulle muistiinpanoistani Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista vuosilta 1683-1711. Nide kattaa käräjät vuoden 1722 alusta puoliväliin vuotta 1746. Vuosilta 1712-1721 ei tietääkseni ole säilynyt käräjäpöytäkirjoja. Ison vihan vuosina käräjiä ei ole pidetty kuin korkeintaan vuonna 1719, josta pöytäkirjoja ei ole tallella. Olisin hyvin iloinen, jos tässä suhteessa joku todistaisi, että olen väärässä.

Muistiinpanojen historian ja valinnan osalta viittaan edellisen julkaisun johdantoon. Käräjäpöytäkirjoissa vuosi 1746 ei ole mitenkään erikoinen rajavuosi muutoin kuin, että järjestelmälliset muistiinpanoni päättyvät silloin. Jatkaminen on mahdollista, mutta silloin pitäisi tehdä niin paljon uusia muistiinpanoja, että siihen tuskin koskaan löytyy aikaa.

Siinä kuin 1600-luvulla tuomiokirjat ovat yleensä lyhytsanaisia, 1700-lu-vulla ne tulevat monisanaisemmiksi ja sisällöltään monipuolisemmiksi. Tässä julkaisussa on poimittuna monta pitkää pykälää kokonaisuudessaan. Näiltä vuosilta lötyy myös renovoituna useita hyvin vanhoja tuomioita. Yksi rajatuomio on otettu mukaan Oriveden käräjiltä, koska se sisältää tärkeätä tietoa Ruoveden puolelta. Vaikka julkaisun toimitusperiaatteet ovat samat kuin edellisessä julkaisussa, on syytä toistaa ne tässä:

Muistiinpanoja ei ole tekovaiheessa ajateltu julkaistaviksi. Siksi niissä kielen-käyttö on sekakielistä: ruotsia ja suomea samassakin lauseessa. Lukijan on pakko tämä hyväksyä, samoin se, että osa tekstistä on lähteen mukaista ja osa ”lonkalta” käännettyä tai selostettua. Pidin silloin tärkeimpänä päästä työläässä työvaiheessa nopeasti eteenpäin. Julkaisun ensisijainen tehtävä on olla viitteistö. Tämän takia katson, että pienet siellä täällä olevat puutteet ovat hyväksyttävissä. Kolmen vuosikymmenen aikana oma osaaminenkin on parantunut, mistä johtuen aineistossa voi olla epätasaisuuksia. Tärkeitä yhteyksiä löydettäessä on syytä kääntyä alkuperäisen lähteen puoleen lähde-viittausten avulla.

Työn tehokkuuden takia muistiinpanoissa on käytetty lyhenteitä. Kaikkia niitä ei ole julkaisua varten purettu Lyhenteiden ymmärtämiseksi on laadittu luettelo. Vanhaa tekstiä on esim. lisä- ja paikannimien kohdalla katsottu tär-keäksi referoida kirjaintarkasti. Toisinaan samaan yhteyteen on siitä tehty nykykielinen tulkinta, koska toimittajalla on huomattava paikallistuntemus. Tällöin molemmat muodot löytyvät hakemistosta. Etunimet ja patronyymit voivat olla (paitsi suorat sitaatit) normaalistetussa suomenkielisessä muodossa.

Samaan niteeseen on olemassa vanhempia ja uudempia arkistosignumeja. KA:n renovoiduissa tuomiokirjoissa Ylä-Satakunnan tuomiokunnan nykyisem-män signum-sarjan KOa vanhempi merkintä on ollut nn. Sarjanumeron perässä tulee niteen numero. Jos on käytetty mikrofilmiä, sen tunnus on myös pyritty mainitsemaan. Samasta tuomiokunnasta käytetään renovoiduissa kirjoissa eri nimeä (Ylä-Satakunnan tai Satakunnan ylinen) ja konseptikirjoissa eri nimeä (keskuspaikan mukaan Ikaalisten tuomiokunta).

Jos tiedossani on ollut, että pykälää on kirjallisuudessa hyödynnetty, olen tärkeimpiä näistä tapauksista pyrkinyt mainitsemaan alaviitteissä. Vanhan Ruoveden talonhaltijaluetteloissa 1552-1809 niitä on käytetty niin systemaattisesti, että siltä osin viitteitä ei ole tehty (siellä on oma lähdeviitteistönsä).

Kirjan tiedot:

Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista 1722 - 1746
Jyväskylä 2008. T:mi Toiset Aijat. 254 sivua.
ISBN 978-952-99106-7-0. Hinta 29 €. (+ €10 pakkaus ja postitus)

Tilaa kirja tästä