maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuonna 2012

Vuoden aikana olen pitänyt esillä teemaa "Lottien Virtain paikallisosasto". Siihen liittyen pidin tammikuussa 2012 Virtain kirjastossa esitelmän, jonka Antti Kuurila taltioi videolle. Antin kanssa onnistuimme talvella tekemään videohaastattelun Siiri Tiaisesta (s. , k. 2012). Lotta-aiheisista kuvista oli pienoisnäyttely kesällä Torisevan kahvimajalla, jonka lotat rakennuttivat 1936. Näyttely siirtyi syksyllä Virtain kirjastoon. Siinä ollut tunnistuskuvien kansio tullaan tallentamaan Virtain kotiseutuarkistoon. Vertaa Suomenselän Sanomat 19.7.2012 s. 4 ja 8 ja 1.11.2012 s. 16 sekä Virtain Joulu 2012. Kuviin on saatu jonkin verran henkilötunnistuksia.

Tähän teemaan liittyy kirjoitukseni Ala-Härkösten viestissä 2012.

Suomalainen ratsuväki Pommerin sodassa. Sotahistoriallinen aikakauskirja 32, Tallinna 2012, s. 44-72.

Keuruulainen rakuuna Martti Tuomaanpoika. Keuruun Joulu; Vuosikirja 2012, Keuruu 2012, s. 61-63. Martti oli suuren Pohjansodan aikana Keuruulaisten pappien asettama ns. apurakuuna.

Kuka oli se Soini, josta johtuu Soinin pitäjän nimi? Kirjassa Lasse Autio (toim.): Soini lukemisto IV, Saarijärvi 2012 s. 27-47. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Genos 2/2002.

Pussi selkään ja Pusulle. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2012, s. 27-32. Artikkelissa selvitellään Ruoveden Visuveden kylän Pusun talon sukua 1500-1700 -luvuilla. Jälkipolvia on mm. Virtain Ala-Herrasella ja Etelä-Pohjanmaalla.

Härkösten isä- ja äitilinjoista. Ala-Härkösten viesti; Ala-Härkösen sukuseura ry.n jäsenlehti numero 37/2012, s. 7-9. Siinä lehden toimitus on onnistunut tärvelemään luvun Härkösen suku ja isälinjat alun. Tässä on ensimmäinen kappale sellaisena kuin sen kirjoitin:

"Edellä oleva ei suoraan sano mitään Härkösen suvun isä- eikä varsinkaan äitilinjoista. Arvella voidaan, että savolaisperäisenä sukuna Härköset kuuluvat haploryhmään N1c1 ja sen savolaiseen alihaarautumaan. Vaikka Ala-Härköset kuuluvat isäni kautta esipolviini, välissä on ainakin kaksi polvea naisten kautta. Äitilinjani ei vie sinne ollenkaan vanhimman varmuudella tunnetun asuessa Hauhuun Braskilla emäntänä 1700-luvulla."

lauantai 31. joulukuuta 2011

Vuonna 2011

Aivan vuoden 2011 lopulla ilmestyneessä Eteläpohjalaiset Juuret numerossa 4/2011 on julkaistu lyhennysveroluettelot Lapuan ja Ilmajoen pitäjistä vuodelta 1677. Pieni korjaus: Lyhennysveroluettelo = avkortningslängd, rästiveroluettelo = rest längd. Edellisessä lyhennykset kohdistuvat taloihin ja manttaalilukuihin. Jälkimmäisessä on luettelo kaikista maksamattomista veroista riippumatta siitä oliko maksaja talollinen tai ei. Rästissä saattoi olla hyvin pieniä tai todella suuria summia. Pienistä esimerkkinä yhden vuoden henkiraja, jota sotilaan vaimo tai leski ei ole maksanut.

Olen tutkinut Vilhusten Savo-Karjalaista sukua vuodesta 2005 ja nyt nämä tutkimukset saatiin päätökseen. Sukuseura Vilhunen ry kustansi tutkimukset ja julkaisi tulokset joulun alla ilmestyneessä kirjassa "Vilhuset Jääskestä Savoon ja Multialle". Kirjaa voi tiedustelle sukuseuralta (jorma.vilhunen(at)gmail.com).

Vuoden 2011 alusta kului useita kuukausia aikaa nyt Suomenselän Sanomien nimellä ilmestyvän paikallislehden (alkuaan Virtain Sanomat ym.) 90 vuosikerran läpikäymiseen. Tuloksena syntyi Sanomien juhlalehteen pitkä artikkeli "Virtain tarina". Siinä kerrotaan lehden näkökulmasta mitä Virroilla on tapahtunut vuodesta 1920 vuoteen 2011 asti. Lehdessä on niin paljon tietoutta, että pariin kymmeneen tabloid-kokoiseen sivuun mahtuu kuvien kera vain subjektiivinen valikoima.

Matrikkeli Ruoveden komppanian miehet Suomen sodassa julkistettiin Virtain kirjastossa 28.4.2011.

Porin läänin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian piiri ulottui nykyisen Tampereen pohjoisosista Pohjanmaan rajoille ja Keski-Suomeen. Suomen kohtalo ratkaistiin kahden

keisarin, Napoleonin ja Aleksanterin kesken. Ruotsin kuninkaan itsepäisyyden ja taitamattomuuden seurauksena uusi raja siirtyi Kymijoelta Tornionjoelle asti. Sotilaat marssivat Ruotsin väreissä, ja vaikka he eivät sitä tienneet, heidän marssinsa loi pohjaa uudelle itsenäiselle Suomelle.

Kirja on ensimmäinen matrikkeli, jonka pääosassa ovat tavalliset sotamiehet. Se tuo uuden näkökulman Suomen sotaan 1808-1809. Keitä ja keiden lapsia sotilaat olivat, mikä oli heidän kohtalonsa? Puolet sotaan lähteneistä palasi takaisin. Useimmilla heistä oli paikka, minne palata, ja perhe, joka odotti miestä kotiin.

perjantai 31. joulukuuta 2010

Vuonna 2010

Suomalaisen ratsuväen historiaan liittyvää artikkeliluonteista tekstiä on vuoden aikana ilmestymässä. 

Toiminimi on tammikuun puolivälissä sukututkimuspäivänä Tampereella paikalla Keurusselän sukututkijoiden pöydässä.

torstai 31. joulukuuta 2009

Vuonna 2009

Esitelmä Sukututkijan jatkokurssilla kansallisarkistossa 8.12.2009 klo 18 "1600-luvun sotilaslähteet".

Sukututkimus: Toiminta vuoden aikana on keskittynyt erilaisten tilaustehtävien tekemiseen. Alkuvuodesta tutkimukset keskittyivät Kakkosen sukuun (Tohmajärvi, Hammaslahti). Suvun juurista ja jälkipolvista tehtiin moniste suvun kokoontumiseen Polvijärven Saarilassa 1.8.2009. Moniste täydensi vuotta aikaisemmin valmistunutta monistetta.

Loppuvuodesta 2009 tutkimukset keskittyivät savolaiseen Vilhusten suvun vanhimpiin sukupolviin. Raportti valmistui joulukuussa.

Julkaisutoiminta: Vuoden alussa olen saanut valmiiksi artikkelin ”Suomen sota ja suomalainen ratsuväki”. Sotahistoriallinen aukakauskirja  28, Helsinki 2009, s. 197-239.

Sukutieto 1/2009, s. 42:ssa on tarjoushinnoilla ”kevään” aikana Toiminimen julkaisuja. Tarjous on voimassa toistaiseksi.

Kurssitoiminta: Sukututkimuskurssien pitäminen on lopetettu.

Muu toiminta: Toiminimim oli tammikuussa Tampereella sukututkimuspäivänä myymässä julkaisuja (Keurusselän seudun sukututkijoiden pöytä).

keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Vuonna 2008

Olen kahden vuoden ajan osallistunut Oriveden Opiston kirjoittajakoulutuksen, joka nyt on toistaiseksi osaltani päättynyt.

Vuoden aikana on ilmestynyt artikkeli ”Vastavirtaan kuin lohen suku” Suomen Tietokirjailijat ry:n 25-vuotisantologiassa.

Alavuden Lampimäen sukukirja ilmestyi elokuun lopulla ja siinä on artikkelini ”Lampimäen talon vaiheista 1600-luvulta 1700-luvun lopulle ja suvun kantavanhempien esipolvista”.
Syyskuun alussa ilmestyi lupaamani jatko-osa poiminnoilleni Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista sisältäen vuodet 1722-1746 .

Pidän 6. syyskuuta Ikaalisten sukututkijoiden sukututkimuspäivänä esitelmän aiheesta ”Suomalainen ratsuväki ruotsin vallan aikana”. Olen siellä myös paikalla myymällä julkaisujani. Samasta aiheesta kerron 25. syyskuuta Keurusselän sukututkijoiden kuukausikokouksessa, joka pidetään Virtain kaupunginkirjastossa klo 19 alkaen. Ei tarvitse olla jäsen päästäkseen kuuntelemaan.
Syyslukukaudella suunnitelmissa on pitää sukututkimuksen peruskurssi Virtain Opistossa, 20 oppituntia.

maanantai 31. joulukuuta 2007

Vuonna 2007

Matti J Kankaanpäästä henkilöhaastattelu Taloussanomissa 19.12.2007 yrittäjänä.

Letonmäen suku. Keuruskopio Oy 2007. Koonnut Kaija Raiski, toimittanut ja suvun vanhimman juuren tutkimut Matti J. Kankaanpää, kustantanut Kaija ja Unto Raiski. 99 sivua (B5), ISBN 978-952-92-3175-1. Letonmäki sijaitsee Keuruun Pihlajavedellä. Suvun juuri on asunut Kuoreveden Kurran, Vilppulan Loilan ja Keuruun Yltiän taloissa ennen asettumistaan Letonmäkeen.

Parkanon Yliskylä
Historiallinen katsaus kylän kehitykseen vanhimmista ajoista 1800-luvulle Väinö Viitasalon kustantamassa Parkanon Yliskylän kyläkirjassa. Painettu Keuruskopio 2007.

Tiedonanto vanhimmista tuomiokirjoista Genoksessa 3/2007.

Puumerkeistä. Sukuset (Lahden seudun sukututkijat ry:n jäsenlehti) 1/2007, s. 4-5

sunnuntai 23. heinäkuuta 2006

Vuonna 2006

Marraskuussa 2005 pidetyn valokuvaaja I. K. Inhan 140-vuotisjuhlaseminaarin esitelmä "Kimaltelevilta vesiltä; Virtain Sipilän talomiljöö I. K. Inhan kuvien kautta nähtynä" on julkaistu Tampereen yliopiston kulttuurintutkimusaseman sarjassa Tutkivi 36.

Uusi kirja ”Karjalainen Karilainen; Nimi ja suku historian myrskyissä” julkistettiin 10.11. Kirja on tilattavissa suoraan kustantajalta, ks. myynnissä, tai Sukututkijan kirjakaupasta (www.genealogia.fi).

Kirjassa otetaan kantaa kiistakysymykseen, mistä Karjalan nimi johtuu. Aikajänne on pitkä: Alku-Karjalasta ja pitkä vihan vuosista edetään suurvalta-Ruotsin nousun, uhon ja tuhon kautta vanhan Suomen ja autonomian aikoihin, itsenäisempiin oloihin "ropotin" loputtua, maailmansotien kautta evakkoteille ja päädytään Neuvostoliiton hajoamisen ja EU:n aikoihin asti. Nimi Karjalainen ja Karilainen ovat kietoutuneet toisiinsa vyyhdeksi, jota kirjassa avataan.

Karjalaisen Karilaisten suvun kautta nähtynä tuhatvuotinen Suomen ja karjalaisten historia saa uusia piirteitä.