Lehtikirjoituksia ja artikkeleita

• Turun ja Porin läänin ratsurykmentin vapaakomppania
  

  Ei aiemmin julkaistu artikkeli vuodelta 2004-2005

  
  
• Karjalan ratsurykmentti 1643 - 1809. 2014 Tilattavissa tästä
• Lundin Taistelu 1676 ja suomalainen ratsuväki. 2016. Artikkeli ja muistinpanot.
  Tilattavissa tästä
• Pohjanmaan ratsukomppania 1620- ja 1630-luvuilla. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2016, s. 43-50.
• Ratsuväki Napuen taistelussa 1714. Sotahistoriallinen aikakauskirja 35, Tallinna 2015, s. 209-233.
• Hiiripellon kylästä mieron tietä Vanajalle. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2014, s. 5.
• Vilhunen, Vilhuinen
  Genos 2/2013, s. 87-96.
• Dna-tutkimuksesta 
  Eteläpohjalaiset Juuret 3/2013, s. 5.
• Suomalainen ratsuväki Pommerin sodassa 
  Sotahistoriallinen aikakauskirja 32, Tallinna 2012, s. 44-72.
• Keuruulainen rakuuna Martti Tuomaanpoika
  Keuruun Joulu; Vuosikirja 2012, Keuruu 2012, s. 61-63. Martti oli suuren Pohjansodan aikana Keuruulaisten pappien asettama ns. apurakuuna.
• Kuka oli se Soini, josta johtuu Soinin pitäjän nimi?
  Kirjassa Lasse Autio (toim.): Soini lukemisto IV, Saarijärvi 2012 s. 27-47. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Genos 2/2002.
• Pussi selkään ja Pusulle
  Eteläpohjalaiset Juuret 1/2012, s. 27-32. Artikkelissa selvitellään Ruoveden Visuveden kylän Pusun talon sukua 1500-1700 -luvuilla. Jälkipolvia on mm. Virtain Ala-Herrasella ja Etelä-Pohjanmaalla.
• Härkösten isä- ja äitilinjoistaAla-Härkösten viesti; Ala-Härkösen sukuseura ry.n jäsenlehti numero 37/2012, s. 7-9. Siinä lehden toimitus on onnistunut tärvelemään luvun Härkösen suku ja isälinjat alun. Tässä on ensimmäinen kappale sellaisena kuin sen kirjoitin:
  
  "Edellä oleva ei suoraan sano mitään Härkösen suvun isä- eikä varsinkaan äitilinjoista. Arvella voidaan, että savolaisperäisenä sukuna Härköset kuuluvat haploryhmään N1c1 ja sen savolaiseen alihaarautumaan. Vaikka Ala-Härköset kuuluvat isäni kautta esipolviini, välissä on ainakin kaksi polvea naisten kautta. Äitilinjani ei vie sinne ollenkaan vanhimman varmuudella tunnetun asuessa Hauhuun Braskilla emäntänä 1700-luvulla."
• Virtain tarina. Suomenselän Sanomat 90 vuotta
  Juhlalehti 7.7.2011, s. 5-23.
• Lyhennysveroluetteloista
  Eteläpohjalaiset Juuret 4/2011, s. 12-13.
• Suomen ratsuväenorganisaatio ja taktiikka Ruotsin ajalla
  Kirjasssa Jukka Partanen (päätoim.) "Suomalainen sotilas hakkapeliitasta tarkk'ampujaan". Weilin+Göös, Hämeenlinna 2010, s. 54-71. ISBN 978-951-593-289-1.
• Suomen sota ja suomalainen ratsuväki
  Sotahistoriallinen aukakauskirja  28, Helsinki 2009, s. 197-239.
• Matti J. Kankaanpää: Vastavirtaan kuin lohen suku
  Kirjassa Pirjo Hiidenmaa ja Katri Maasalo (toim.): He kirjoittavat öisin – mutta miksi? Tietokirjat kertovat. Suomen Tietokirjailijat ry:n 25-vuotisantologia. ISBN 978-951-96737-9-0. Helsinki 2008, s. 114-117.
• Matti J. Kankaanpää: Lampimäen talon vaiheista 1600-luvulta 1700-luvun lopulle ja suvun kantavanhempien esipolvista.
  Kirjassa Seppo E. Järvinen (toim.): Lampimäki Alavudelta. Lampimäen suku ry, Alavus 2008, s. 9-54. ISBN 978-952-92-4242-9.
• Parkanon Yliskylä
  Historiallinen katsaus kylän kehitykseen vanhimmista ajoista 1800-luvulle Väinö Viitasalon kustantamassa Parkanon Yliskylän kyläkirjassa. Painettu Keuruskopio 2007.
• Tiedonanto vanhimmista tuomiokirjoista Genoksessa 3/2007.
• Puumerkeistä. Sukuset
  Lahden seudun sukututkijat ry:n jäsenlehti) 1/2007, s. 4-5
• Kimaltelevilta vesiltä; Virtain Sipilän talomiljöö I. K. Inhan kuvien kautta nähtynä.
  Julkaisussa, Anttti Koiranen (toim.): Virtain Valkeajärveltä Vienaan I.K. Inhan matkassa. Tutkivi (Tampereen yliopiston Virain kulttuurintutkimusaseman julk.) 36, Tampere 2006, s. 2-18. ISBN 951-44-6776-0, ISSN 1236-3383.
• Onko sukututkimustieteellä omaa metodia?
  Eteläpohjalaiset Juuret 3/2005, s. 38-55. ISSN 1795-3189.
• Pohjanmaan rykmentin lähteistä suuren pohjan sodan ajoilta ja maarulla vuodelta 1705. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 46, Porvoo 2005, s. 332-3909. Referat s. 400-402.*
• Karl Frosteruksen tytär Vappu
  Tiedonanto, Genos 1/2003, s. 41-42.
• Melasten alkukoti
  Yksi luku Kaija Melasen kirjassa Vitsakosken Melasen suku III, Jyväskylä 2002, ISBN 952-91-9295-7.
• Luulin, että naisetkin voivat olla suomalaisia
  Genos 4/2002, s. 212-213. Vastine Heikki Vuorimiehen kirja-arvosteluun Genoksen edellisessä numerossa.
• Eläkkeensaajien luettelot sotilaista kertovana lähteenä
  Sukuset, Lahden seudun sukutkijat ry:n jäsenlehti 2/2002, s. 17.
• Kuka oli se Soini, josta johtuu Soinin pitäjän nimi?
  Genos 2/2002, s. 61-74.
• Sotamies Jupiter eli Kuusenrati
  Pohjanmaan hist. seuran julkaisu, Miilu 2/2001, s. 12-13.
• Turun ja Porin läänin piilossa olleita henkikirjoja
  (tiedonanto, Genos 3/2001, s. 155-156)
• Uutisartikkeleita lehdistössä kirjastani "Suuri Pohjansota, Iso Viha ja suomalaiset":
  Virtolainen sukututkija kirjoitti historiallisen suurteoksen
  Ilkka 11.11.01
• Henkilöitä sodan melskeissä
  Keskisuomalainen 09.11.01
• Suursodasta voi kirjoittaa pienen ihmisenkin kannalta Aamulehdessä 13.11.01
• Suuri Pohjansota kertoo merkittävästä murroskaudesta
  Suomenselän Sanomissa, 13.11.01, Ruovesi-lehdessä ...11.01 ja Sukuviestissä "Arjen eläjiä historiassa" 6/2001, s. 27. Kirjaarvosteluja: Tarmo Yli-Rajala: Rivimiesten tuntoja, Kaltio 2/2002, s. 36-37. Heikki Vuorimies Genoksessa 3/2202, s. 170-174.
• Pennalan talohistoria, Pennalan kirja I
  Kaustinen 2000, s. 13-48. Kustantaja Pennalan sukuseura. Kirjasta on tuli uusi painos v. 2001.
• Keskustelua Matti Klingen artikkeliin Genealogia, verkostot, sukulaisuuden merkitysvaihtelut (Genos 3/2000). Genos 4/2000: 197.
• Ala-Honkajoen ruotusotamiehet
  Ilmestynyt Ala-Honkajen kylätoimikunnan (Kankaanpään pitäjässä) kotisivulla ja julkaistaan aikanaan myös kyläkirjassa.
• Porin jalkaväkirykmentin sotilaat suuren Pohjansodan 1700-1721 aikana
  Tampereen Sukututkimusseuran vuosikirja Nro XX:2, Tampere 1999, Erityisliite s. 29-.
• Sukututkimuksen määritelmä
  Genos 1999: 123-126.
• Kirkkoherranvirastojen sukutukimuspalveluista Sukutieto 2/1998: 25-26. Sama lyhennettynä myös Kotimaa-lehdessä heinäkuussa 1998. Erkki Huhta kirjoittanut vastineet lehtien seuraavissa numeroissa.
• Puutalojen Virrat - valokuvadokumentti Kirja-arvostelu. Suomenselän Sanomat 9.4.1998.
• Emanuel Jarttin konkurssi vuonna 1895 Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 23/1998: 12-15.
• Släkten Kolström - Kolamo - Hiilivirta - Viherkenttä Genos 1997: 117-130 (yhdessä Gunnar Modeen ja Tore Modeen kanssa)
• Herrasväki Virroilla Inhan aikakaudella Tutkivi 11, Tampere 1996, s 1-24
• Sukututkimuksen teoria ja käytäntöSukutieto 2/1995 s 7-9.
• Rajaamisen välttämättömyydestä sukututkimuksessa Sukuviesti 3/1995: 15-17.
• Ala-Härkösen sukuseura toiminut 20 vuotta Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 20/1995: 21-27.
• Sukuseurojen julkaisutoiminnan merkitys Sukuviesti 4/1994: 7-10
• Sukuseura -- sukukirja, kirjassa Tunne sukusi sukuseuratoiminnan opas (Sukuseurojen Keskusliitto ry.), Pieksämäki 1994, s 44-57.
• Esipolvet ja jälkipolvet -- toisilleen vastakkaisia?
  Genos 1994: 50-51.
• Aune Kankaanpää o.s. Sipilä - Käsityönopettaja (2.2.1908-31.10.1993). Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 19/1994: 17-20.
• Vainisten sinetti ja puumerkki Ala-Härkösen sukuseuran julkaisu nro 19/1994: 15-16.
• Tavoitteena hyvä sukukirjaGenos 1993: 90-102.
• Kaksi 1600-luvun ratsumiestä Ruovedeltä Genos 1992: 73-80.
• Minun tapani hyödyntää tietokonetta sukututkimuksessa Sukuviesti 1992: 12-14.
• Korpraali Peura, veteraani 1600-luvulta Sukuviesti 1990: 27-29.
• Oriveden muuttaneet 1737-1774 Genos 1990: 11-26.
• Keuruulainen Vaissin suku; kokemuksia sukukirjan tekemisestä Tampereen seudun sukututkimusseuran vsk 1989: 3-5.
• Sukututkimus ja suurvalta-ajan sotilaat Genos 1989: 113-122.
• Härkösellä nyt kun ollaan, Härköskylän ja suvun vaiheita Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 14/1989: 14-17.
• Ammattina sukututkijaVirtain Joulu 1986: 12.
• Ruoveden ja Keuruun vanhat alueet sukututkimuksen kohteina Genos 1986: 180-194. Perustuu esitelmään Tampereen sukututkimuspäivillä.
• Ruoveden seudun kuulutusluettelot Genos 1986: 81-90.
• Sukututkimus ja ainoa mahdollinen tapaus Genos 1983: 156-161.
• Mikä mies oli B. A. Paldani? Virtain Joulu 1983: 22-23. Yhdessä Matti Lehtisen kanssa.
• Talohistoria asiakirjojen valossaOrpana 2/1983: 15-19.
• Sukututkimusinstituutti ei tuo mitään uutta. Keskisuomalainen 29.12.1983.
• Virtis-nimi Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539 Suomenselän Sanomat 10.8.1982.
• Kylä, jolla oli neljä nimeä Suomenselän Sanomat 4/3 1982. Kirjoitukseen Hannes Lahti-Nuuttilan vastine 7.4.1982, ja minun vastineeni Hannekselle otsikolla Rautakouralle kouran täysi rautaa 30.5.1982. Sisältää Virtain Jäähdyspohjan kylän vanhinta historiaa.
• Talo tietää taustansa ja suku syntynsäVirtain Joulu 1981: 16-17.
• Välttämättömät ja riittävät ehdot genealogisessa päättelyssä Genos 1981: 60-64.
• Haastattelut ja arkistotutkimus perinnetiedon keruussa Esitelmä Virtain opiston perinnepiireissä, julkaistu Orpana 3/1982: 15-19.
• Reippaita poikia, Kankaanpään poikia Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu 3/1978: 8-13.
• Ala-Härkösen suvun tutkiminen - ongelmia ja tavoitteita. Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu 2/1977: 7-13.
• 70 vuoden takaista toimintaa Virroilla; pari poimintaa vanhoista sanomalehdistä Virtain Joulu 1976: 28-29.
• Härkösen talon varhaisvaiheita Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 1/1976: 10-13.
• Askos-postiVirtain Joulu 1974:12-13.
• Kuntien työvoimapolitiikkaa tarvitaan Helsingin Sanomat 17.12.1972
• Kaarinan majaVirtain Joulu 1972: 10-11.
• Härkösen talojenpuumerkit Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 9/1984: 7-8.
• Peuran poika Härkösen vävy Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 10/1985: 13-15.
• Virtain entisistä lukkareista Virtain Joulu 1971: 30.