Toiset Aijat: Tyrvään vanhimmat rippikirjat 1693-1722

perjantai 20. syyskuuta 2019

Tyrvään vanhimmat rippikirjat 1693-1722

Kirja Tyrvään vanhimmat rippikirjat 1693-1722, on ollut loppuun myyty. Nyt se on mahdollista ostaa e-kirjana.

Tilaa e-kirja tästä

Alla on kirjailijan oma johdanto ja sisällysluettelo.

Tyrvään ja siitä erotettujen Kiikan (kappeliksi 1662) ja Kiikoisten (kappeliksi 1847) seutujen sukujen tutkijoilla on käytettävissään poikkeuksellisen vanhoja ja sisältö-rikkaita kirkonkirjoja. Historiakirjat alkavat Tyrväällä vuodesta 1693 ja Kiikassa 1698. Ennen jälkimmäistä vuosilukua Kiikan ja sen mukana myös Kiikoisten tietoja löytyy Tyrvään historiakirjoista. Ja mikä on erityisen huomattavaa historiakirjat jatkuvat lähes katkotta yli koko pahamaineisen isonvihan.

Tässä toimitetut vanhimmat rippikirjaniteet (F1-2) ovat Tyrvään osalta vuosilta 1693-1703 ja 1705-1722. Seuraava säilynyt nide (F3) on vasta vuosilta 1730-50. On huomat-tava, että Tyrvään vanhempaan niteeseen sisältyy myös Kiikan ja Kiikoisten alueet. Kiikasta, josta Kiikoinen on sittemmin erotettu, on olemassa omat rippikirjat vuodesta 1699 alkaen. Niiden toimittamisen eri julkaisuna vuoteen 1725 asti olen aloittanut, mutta painattaminen riippuu tämän Tyrvään rippikirjajulkaisun kannattavuudesta.

Keskeinen syy siihen, miksi olen valinnut kyseiset kirjat toimittaakseni, on rippi-kirjojen huomattava lähdearvo. Niissä on ollakseen noin vanhoja rippikirjoja poik-keuksellisen paljon syntymäaikoja, kuolinaikoja ja muuttomerkintöjä. Muuttomer-kinnöistä suurin osa on seurakunnan sisäisiä. Tyrvään vanhin rippikirja oli mikro-filmille kuvattu niin tummana, että varsinkin molemmilta laidoilta teksti oli erittäin vaikeasti erottuvaa. Alkuperäinen kirja voisi olla siinä suhteessa luettavampi, mutta siihen vertaaminen ei ole ollut kustannussyistä mahdollista. Monta kohtaa on siksi jouduttu varustamaan ?-merkillä ja valitettavan monta kohtaa on jäänyt täysin lukematta merkinnällä ( ). Suositeltavaa lukijan kannalta voisikin olla, että hän käyttää tätä kirjaa yhdessä mikrofilmin kanssa. Osa lukemattomista ja epävarmoista kohdista selvinnee muiden lähteiden kuten historiakirjojen ja henkikirjojen (SAY) avulla. Muutaman tarkis-tuksen historiakirjoista olen tehnyt, mutta olen halunnut pitää erillään yksittäisen lähteen lähdearvon ja eri lähteiden tietoja yhdistelemällä tapahtuvan tutkimuksen. Tämä julkaisu pyrkii olemaan lähdejulkaisu eikä tutkimus.

Historiakirjat eivät kuitenkaan riitä kaikkien kohtien selvittämiseen. Esimerkiksi, jos kuolinvuosi on 169(7?), niin vaikka haudattujen luettelo on olemassa, sitä ei välttämättä löydy. Haudattavia papilla oli joskus niin paljon, ettei hän jaksanut viedä jokaista kirjoihin erikseen. Niinpä 10.5. on yhteishautaan haudattu 17 ruumista, joden nimiä ei kerrota, 40 ruumista 27.5., seuraavana päivänä 20, 30 ruumista 9.6., 23 ruumista 13.6. ja 8 ruumista 16.6., yhteensä 138. Näiden lisäksi Tyrväällä haudattiin tuona vuonna 239 henkilöä. Rippikirjasta voi löytää taloja, joista kokonaiset perheet kuolivat yhden vuoden aikana.

Rippikirjoista päätellen nälkävuosi 1697 oli Tyrvään seudulla paljon pahempi koette-lemus kuin pian sen jälkeen alkanut suuri Pohjansota ja iso viha. Ison vihan aika näkyy lähinnä vain ripilläkäyntien harvalukuisuutena erityisesti vuonna 1714. Sotilaiksi otettuja odottaisi rippikirjoista löytyvän enemmän. Osa sotilaista erottuu merkinnällä, että on kuollut Riiassa (död i Riga), joku yksittäinen Viipurissa ja Narvassa. Ilmeisesti monet sotilaiksi joutuneista on vain aliviivattu tai yliviivattu poismuuton merkiksi. Riiassa kuolleet ovat pääteltävissä Porin läänin varsinaisen jalkaväkirykmentin miehiksi, Viipurissa kuolleet kaksikaspataljoonan ja Narvassa kuolleet todennäköisimmin kolmikasrykmentin miehiksi.

Lyhenteiden ja ammatti- ym. termien tulkitsemisen osalta viittaan olemassa oleviin sanastoihin. Tyrvään vanhimmissa rippikirjoissa käytetyistä termien sovellutuksista  kuitenkin lyhyt maininta. Se, mistä joku henkilö on taloon tullut on från-sanan asemasta merkitty ruotsiksi sanalla ”vid” tai latinaksi ”vide”, katso. Se, minne on muut-tanut, löytyy joskus till-sanan takaa, mutta useimmiten merkittynä ”i” (esim. i Liuhala, siis Liuhalassa). Näiden merkintöjen yhteydessä on käytetty ”hoos”-sanaa samassa merkityksessä tai kertomaan mistä kylän talosta on kysymys (esim. i Roismala hoos Nappari, siis Roismalan Napparissa).

Tyrvään vanhin kirja vuosilta 1693-1703 oli käytännössä ilmeisesti vielä vuonna 1704. Kylät ja kylien sisällä talot ovat johdonmukaisesti. Varsinainen rippikirja se ei ole vaan ns. ikäkirja, koska ripilläkäyntejä ei ole seurattu, mutta huomattavan osan väestöstä ikä on merkitty. Ikälaskenta lienee tehty vuonna 1694, mutta huomaa, että henkilön muuttaessa vanhempiensa luota pois tuon vuoden jälkeen, ikäilmoitus pysyy samana. Eräissä tapauksissa henkilön tunnistaa juuri tämän perusteella.

Alkuperäiset Tyrvään ja Kiikan vanhimmat rippikirjat ovat ilman sivunumeroita. Olen sulkeisiin numeroinut lehdet, esim. (55) ja sen kääntöpuoli (55v). Tyrvään toinen kirja on numeroitu aukeamittain. Henkilötiedot ovat aukeaman vasemmalla ja ripilläkäynnit oikealla puolella.

Kiikan vanhin rippikirja vuosilta 1699-1716 ja Tyrvään toinen kirja vuosilta 1705-22 ovat varsinaisia rippikirjoja. Ripilläkäyntejä on seurattu kolmessa jaksossa: Kiikassa ensimmäinen jakso oli vuosina 1699-1704, toinen 1705-10 ja kolmas 1711-16, Tyrväällä ensimmäinen jakso  oli 1705-10, toinen 1711-16 ja kolmas 1717-22. Kirkonkirjan laatijan tavoitteena olilut sijoittaa kaikki kolme jaksoa saman talon osalta samalle aukeamalle. Mutta talot ovat väkiluvultaan hyvin eri kokoisia. Tästä seurasi, että suurimmissa taloissa jälkimmäiset jaksot ovat eri sivuilla. Viimeisin jakso on joskus jopa aivan eri puolella kirjaa ja toisen kylän talojen joukossa (missä sivulla on ollut tyhjää tilaa). Kirjaan on merkitty, mistä jatko löytyy. Esimerkiksi Uusikylän Orvolan vuosikerrat 1705-16 ovat sivulla 18, jatko löytyy ”vid. pag 33”.

Rippikirjassa ripilläkäyntejä on seurattu päivän tarkkuudella. Työn säästämiseksi olen merkinnyt ne samaan tapaan kuin aikaisemmin toimittamissani Suur-Ruoveden ja Keuruun vanhimmissa rippikirjoissa: Pääsääntöisesti on merkitty vuosiluvut, esim. 705-10 tarkoittaa, että on käynyt joka vuosi vuosina 1705-1710 ripillä ainakin yhden kerran. Tietyissä tapauksissa päivämäärillä voi olla erityistä merkitystä ja silloin päivämääräkin on voitu merkitä. Esimerkiksi Lummalan Skytän talon pojan Juho Yrjönpojan kohdalla 705-09 3/25. Hänet on aliviivattu lähdön merkiksi, mutta muuta selitystä ei ole. Arvella voidaan, että Juho joutui sotilaaksi ja ripilläkäynnistä tiedetään, että hän oli kotona ainakin vielä kevättalvella 1709. Huomaa, että kirjoissa kuukausi on viivanpäällä ja päivämäärä viivan alla.

Huutomerkkejä alkuperäisissä kirjoissa on vain poikkeustapauksissa. Huutomerkillä tai sic! olen merkinnyt ristiriitaisilta tuntuvia merkintöjä, esimerkiksi, kun ripilläkäynti näyttäisi jatkuvan ilmoitetun kuolinajan jälkeen.

Tyrvään ja Kiikan asutus on sijoittunut Kokemäenjoen yläjuoksun, Liekoveden ja Rautaveden eteläpään rannoille sekä siihen koillisen suunasta Kiikoisjärvestä ja kaakon suunnasta Ekojärvestä laskevien jokien varsille. Tyrvään vanhimmassa rip-pikirjassa talot ovat aluetta myötäpäivään kiertävässä järjestyksessä alkaen idästä Rautaveden etelärannalta Soukon kylästä, jatkuen Soinilan jälkeen Kiikan kappeliin, siirtyen Kilpijoen jälkeen vesistön pohjoispuolelle Kiikoisiin asti, palaten Kokemäen-joen varteen ja Ritalassa takaisin Tyrvään puolelle. Viimeisenä on Hätilän yksinäistalo, joka näyttää puutuvat kokonaan seuraavasta rippikirjasta.


Virroilla 29. elokuuta 2004

Matti J. Kankaanpää

Kirjan tiedot:

Tyrvään vanhimmat rippikirjat 1693-1722
Saarijärvi 2004
Kustantaja T:mi Toiset Aijat
229 sivua (A5)
ISBN 952-99106-4-9.

Tilaa e-kirja tästä