tiistai 31. tammikuuta 2017

Sampolassa ja Säätytalolla

Sukututkimuspäivä Tampereen Sampolassa lauantaina 28. päivä sujui oikein hyvin. Esitelmiä en kuunnellut. Pidin tärkeämpinä kirjojeni markkinointia ja siinä yhteydessä käytyjä keskusteluja. Sen sijaan, että olisin palannut Virroille, jatkoin Tampereelta Vantaalle, ja tänään käväisin ”talvimökiltäni” Valtaalta käsin Helsingissä.
Suomen Sukututkimusseura perustettiin 30. tammikuuta 1917. Seura siis täytti sata vuotta. Satavuotispäivää juhlittiin Säätytalolla tänään 31. päivä. Kuultiin tärkeiden henkilöiden tervehdyksiä ja puheita (ministeri, piispa ja pääjohtaja). Mieleenpainuvimpia olivat musiikkiesitykset ja Maaria Leinosen runonlausunta. Soprano Aliina Koivulan ääni pääsi salissa oikeuksiinsa. Tilaisuuden päättänyt Maamme-laulu kaksikielisesti kaikui salissa komeasti. Säkeistöjä laulettiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kukahan tekisi sanat englanniksi, että koko maailma ymmärtäisi.
Juhlan jälkeen kakkukahvin yhteydessä tapasi vanhoja tuttuja. Aloin muistella, milloin minä liityin jäseneksi. Se oli joskus 1960-luvun lopulla. Olen siis ollut satavuotiaan seuran jäsen puolet siitä ajasta. Silloin sukututkimus ei ollut muodikasta. Päinvastoin. En liittyessäni arvannut, että sukututkimus täyttäisi lähes koko myöhemmän elämän. Seurassakin olin 80-luvulta alkaen pari vuosikymmentä hallituksen jäsen. Tutkijajäseneksi tulin jo vuotta aikaisemmin kuin hallitukseen, ja olen yhä eläköityneenäkin kunnianarvoisen seuran tutkijajäsen. Sitä valintaa olen aina arvostanut.

Omasta puolestani toivotan Seuralle onnea ja menestystä.