Kuluneen
kesän jälkipuolella olen tutkinut oman isälinjani alkuperää. Päädyin
arkistolähteiden avulla Kolkinlahden Mäyräsen talon autiosta 1606 asuttaneeseen
Juho Laurinpoika Mäyräseen. Kolkinlahti kuului silloin Ruoveden pitäjään ja
kuuluu nykyisin Mänttä-Vilppulaan. Pikaisen alkututkimuksen muiden tutkimusten
lomassa tein jo vuosina 2011-2012. Nyt kesällä päätin, että täydennän sen
kunnolliseksi tutkimukseksi. Tehtävä, vaikka suunta sille oli jo löytynyt
alkututkimuksissa, osoittautui erinomaisen työlääksi. Tuloksista olisi ainesta
ainakin yhdeksi tai kahdeksi artikkeliksi, mutta taitavat hautautua iäksi
”pöytälaatikkoon” julkaisukanavan puuttuessa. Vastaan tuli useita hämmentäviä
seikkoja, jotka voi tiivistää otsikon sanoihin Mauri vai Mäyrä. Siitä tässä vaivaamatta
lukijaa liian tarkoilla lähdeviitteillä.
Eläinkantainen
ja nen-päätteinen sukunimi, jonka Juho Laurinpoika toi mukanaan, kuulostaa
hyvin savo-karjalaiselta. Isälinjan dna-tutkimuksen mukaan sukujuuri voitiin
määritellä savokarjalaiseksi. Mutta esimerkiksi Savon maakuntahistoriassa
todetaan nimenomaan, että Mäyränen on ei-savolainen suku. Ainoa, mistä Kauko
Pirinen löysi siihen yhdistettävän sukunimen, oli Pohjois-Pohjanmaalla. Mitään
Juhon isäksi sopivaa Lauri Mäyrästä sieltä ei ole löydettävissä. Toiseksi
muuttosuunta Pohjois-Pohjanmaalta vanhan Ruoveden alueelle on erittäin
epätodennäköinen. Pohjois-Pohjanmaan historian Kirjoittanut Armas Luukko
viittaa, vaikkakin varovaisesti, Lappeen suuntaan. Varovaisuus lienee johtunut
nimistöntutkijoiden erilaisista käsityksistä.
Lappeen
suunta on yleisen asutushistorian valossa uskottava. Vanhan Ruoveden asuttajien
1500-luvun lopulla sukunimistöstä löytyy mm. nimi Lappvetinen, Lappveteläinen.
Mutta alueen historiat (Aulikki Ylönen Lappeen kihlakunnan historia I ja pari
vuottta sitten ilmestynyt Lappeen historia I) eivät tunne lainkaan sukunimeä
Mäyränen. Hakemistoja selatessa ainoa sen suuntainen nimi oli Meuronen. Vanhoja
tekstejä lukeneena muunnos ä:stä e:ksi tai päinvastoin on hyvin tuttua.
Olen
luonnollisesti katsonut myös nimistöntutkijoiden kirjoituksia (Mikkonen &
Paikkala, Sukunimet). Sen sijaan, että niistä olisi ollut apua, ne lisäsivät
hämmennystä. Hakusanan Meuronen kohdalla nimen arvellaan johtuvan
Mauritiuksesta. Se olisi siis etunimilähtöinen. Tutkimuksen tehtyäni täytyy
korostaa, että kysymyksessä on puhdas arvelu. Ainoatakaan Mauria ei lähteistä
Lappeen suunnalta löydy. Toiseksi muunnos a:sta e:ksi lienee aika harvinainen.
Onko se kielitieteellisesti edes perusteltu?
Kirjallisuuden
pohjalta Lappeen Meurosista ei paljon tietoa löytynyt. Ylönen on kirjassaan
keskittynyt lähinnä tarkastelemaan vain kylien nimiin liittyviä sukunimiä.
Jukka Partanen teki katsauksen Lappeen pitäjän sukunimistöön vanhimmassa eli
vuoden 1543 maakirjassa. Kumpikaan katsaus ei löytänyt Meurosia. Jouduin itse
käymään lähes kaikki voudintilit Lappeen osalta läpi. Yritin päästä muutaman
vuoden välein tehdyillä otoksilla, mutta tarkkuus ei ollut riittävä. Kiinnitin
huomiota seikkaan, josta en löytänyt mainintoja mainituista Lappeen
historioista: Vuodelta 1544 on kaksi maakirjaa, joista toisessa on lähes puolta
enemmän nimiä kuin toisessa! Siinä, jossa oli enemmän nimiä, oli merkitty myös
kylien nimiä. Siinä oli ensimmäisen kerran Meurosen sukunimikin. Meurosia oli
kokonainen täysvero, jossa oli neljä savua. Kokovero tavataan tulkita
kantatilaksi ja savut siitä jaetuiksi taloiksi. Siitä alkaen sukulinjoja on
johdettavissa niin, että etunimistössä on myös nimiä Juho ja Lauri eli Lassi.
Kolkinlahden Juho Laurinpojallekin löytyy sieltä mahdollinen isälinja.
Jouduin
vertailemaan vuosien 1543 ja 1544 (kaksi kirjaa) tiedot verokunta kerrallaan
nähdäkseni, millainen jatkuvuus niillä oli. Päädyin todennäköiseen tulokseen,
että Meuroset ja Mäyräset ovat kaikki kotoisin Lappeen seuduilta. Nimen Meuro
täytyy johtua sanasta mäyrä ja suvun kantaisä, johon nimi on liitetty, lienee
elänyt joskus 1400-luvulla. Onko muunnos kirjurin tekemä vai oliko
lappeelaisilla siihen sopiva murteellinen puhetapa? Suvun tyyssija sijoittuu
Vilkjärven (Vilkajärvi) seutukuntaan. Eräistä 1540-luvun savuveroluetteloista
kylännimi löytyi muodossa Virkajärvi. Nimi voi siten olla hämäläismurteinen
muoto eräkautisesta nimestä ja eräkauteen nimi mäyräkin voidaan yhdistää.