Sukututkimuspäivä Tampereella 28.1.2017

Olen paikalla uusimman kirjani kanssa Sukututkimuspäivänä Sampolassa. 

http://www.tamsuku.fi/sukututkimuspaiva.html.

Otan myytäviä ja esteltäviä kirjojani sen verran mukaani, mitä linja-autolla liikkeellä oleva saa kulkemaan. Tampereella on ollut hyvä käydä antoisia keskusteluja tuttujen ja entuudestaan tuntemattomienkin kanssa.

Tapaamisiin.

Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla

Pitkäaikaisen ja suuren työn tulos, Matti J. Kankaanpään kirja ”Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla” ilmestyi vuoden 2016 lopulla. Kirjasta saa kokonaiskuvan kansallisuudeltaan suomalaisen ratsuväen toiminnasta ja koostumuksesta 1550-luvulta vuoteen 1809.

Kirja on myös historia sodista, joissa ratsuväki oli kulloinkin mukana. Sivuja on 790 ja teksti on tiivistä.

Lue kirjan julkistamisestilaisuudesta tässä

Kirjan esite

Kirjassa on kaksi tasoa: se kertoo toisaalta kaikista niistä sotatoimista, joissa suomalaista ratsuväkeä oli mukana ja toisaalta se on mitä, missä ja milloin -tyyppinen tietokirja ratsuväen joukko-osastoista komppaniatasolle asti. Kirjassa on erityinen luku henkirakuunarykmentistä.

Kirja on rinnakkaisteos saman tekijän kirjalle suuresta Pohjansodasta (1700-1721; Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset, 2001). Kolme aihepiiriin liittyvää artikkelia on ilmestynyt Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa, yksi Suomen sodan ajasta, toinen Pommerin sodasta ja kolmas Napuen taistelusta, sekä yksi artikkeli Eteläpohjalaisissa Juurissa.

Lundin taistelu 1676, osa 1: nälkäsota

Kirjan tilaus

Kirjaa voi tilata sähköpostitse: jarle@toisetaijat.fi 

Ilmoitan pankkiyhteyden, jonne toivon, että kirja postituksineen maksetaan ennakkoon. Kirja lähetetään, kun maksu on kirjautunut tilille. Näin tilattaessa hinta on 49 + 15 = 64 euroa.

Kirjaa voi myös ostaa: 
Suomen Sukututkimusseuran Verkkokirjakaupasta

Kirjan sisällysluettelo

Ratsuväkikirja julkistettiin 25. marraskuuta

Ystävällisesti Virtain kirjasto tarjosi tilat julkistamiselle ja vieläpä kahvituksen. Suuret kiitokset. Ammattini sukututkijana ei olisi ollut mahdollinen Virroilla asuvana ilman kirjaston hyviä palveluja tutkijahuoneineen. Nyt digitaalisten arkistojen aikana tilanne olisi riippumattomampi asuinpaikasta.

Paikalla oli lähes 20 henkeä. Vain yksi lehtimies oli vaivautunut paikalle. Kirjastotoimen johtaja avasi tilaisuuden, jonka jälkeen minä pidin kirjan esittelypuhenvuoron. Se kesti noin puoli tuntia. Puhuin tukenani pieni muistilappu vapaasti. Puheenvuorostani on tässä pääkohtia seuraavassa.

Kerroin aluksi kirjan syntyhistoriasta. Ajatus ratsuväen tutkimisesta Ruotsin ajalla syntyi kymmenkunta vuotta sitten Oriveden opiston tietokirjakoulutuksessa. Sain siitä kokoon vuonna 2010 pitkän artikkelin (satakunta sivua A4), mutta en saanut sitä julkaistuksi. Pari artikkelia syntyi teemasta Sotahistorialliseen aikakauskirjaan ja eräänlainen lyhyt kokonaiskatsaus kirjaan ”Suomalainen sotilas 2, hakkapeliitasta tarkk’ampujaan”. Jäätyäni niin sanotusti eläkkeelle sukututkijan ammatista ja saatuani valmiiksi sovitut isommat työt, aloin suunnitella kirjaa ratsuäväestä. Aihe paisui kuin pullataikina. Oli suuria vaikeuksia saada edes lähes kaikki mahtumaan mukaan ja sivumäärän pidettyä painoarkin 792 rajoissa. Siis kirjassa on paljon sivuja, ja kaikki sivut ovat tiivistä tekstiä. Ei mikään runokirja.

Kirja on tarkoitettu kolmenlaiselle lukijapiirille. Kirja on tehty koulutettujen tutkijoiden ehdoilla. Lähteistön ja viittausten pitäisi tyydyttää tässä suhteessa kovat vaatimukset. Tämä siitä huolimatta, että ammattitutkijat ovat kirjan ostajina vapaamatkustajia. Käsitykseni mukaan painoasu ja sisältö ovat laadukasta, hyvin tiivistä asiaa.

Toinen ryhmä, jonka suhtautunee kirjaan ymmärtäväisemmin, ovat harrastusluonteisesti tutkivat, kuten sukututkijat tai paikallishistorian tutkijat. Uskon, että nämä hyötyvät hyvin merkityistä lähdeviittauksista ja laajasta kirjallisuusluettelosta sekä tekstin yksityiskohtaisuudesta. Pohjansotakirjani sai arvostelua, että siinä oli liian vähän viitteitä (oli hieman alle viisisataa). Siihen tämä kirja ei sorru, koska viitteitä on yli tuhat enemmän.

Kolmas ryhmä, jonka toivon löytävän tämän kirjan, ovat historiallisesta tietokirjallisuudesta kiinnostuneet, erityisesti ne, joita kiinnostaa lähihistoriaa vanhempi historia. Nämä lukijat voivat ohittaa viitteet ja luettelomaisimmat kohdat kirjasta. Luettavaa silti riittää, vaikka parisataa sivua ohittaisi. Luonnehdin kirjaa mitä, missä ja milloin -tyyppiseksi, jota voi lukea pääluku kerrallaan eikä välttämättä aikajärjestyksessä.

Kirjan lähteistöä olen tutkinut jo ainakin parikymmentä vuotta sitten ilman, että olisi ollut suunnitelmia ratsuväkikirjasta (ks. esim. Genos v. 1992). Kun päätin tehdä aiheesta kirjan, oli ensi sijassa 1600-luku tutkimatta. Sen lähteistön pääosa oli SVAR:ssa ja enimmäkseen käytettävissä digitaalisesti. Kävin läpi luettelot tarkasti ja seuloin niistä suomalaista ratsuväkeä koskevat osat. Näitä vuosikerta vuosikerralta tutkittaessa – kahdessa ja puolessa sadassa vuodessa vuosikertoja on paljon – ratkaisin, mitä tarvitaan tarkemmin luettaviksi. Ne poimittiin kuvina, nelinumeroinen luku, ja käytettiin valinta kuvankäsittelyssä ennen kuin tallennettiin kovalevylle. Seuraavassa vaiheessa enin osa niistä luettiin tekstiksi, tekstistä tehtiin komppanioittain yhteenvetoja ja nämä yhdistettiin eskadoonan tai rykmentin yhteenvedoksi. Yhtenäisin lähdesarja olivat katselmusrullat.

Toinen tarkastelutaso saatiin kirjallisuudesta, joka paljolta oli ruotsinkielistä: tapahtumille yleisempi viitekehys niiltä osin, missä suomalaisia kulloinkin oli. Viitekehykseen yhdistettiin edellä mainittu ”ruohonjuuritasolta” lähtenyt kuvaus. Tämä kaikki, varsinkin sotavuosilta, vuosi ja joukko-osasto kerrallaan.

Ruotsin ajalla sotia oli paljon ja kaikki sodat olivat kulloisenkin kuninkaan näköisiä. Miten ne kaikki voi muistaa? Tämä kirja voi toimia siinä hyvänä apuna. Sotajaksot rytmittävät sisällyksen: pitkän vihan 1500-luvun lopulta ja sotien Venäjää ja Puola-Liettuaa vastaan kautta suureen Saksan sotaan sekä kolmeen pohjansotaan...

Kerroin myös vähän terminologiasta, mitä tarkoitettiin kyrassieereilla, ratsumiehillä tai rakuunoilla. Henkirakuunarykmentillä on kirjassa oma erityisasemansa. Puhuin myös taktiikasta ja hevosista. Tältä osin en toista tässä kertomaani, vaan kehotan lukemaan kirjaa.

Loppusanoiksi olin valinnut viisaan kansanmiehen, äidinäitini isän, virtolaiseen talonpojan Vaskivedeltä sanat: tietäköön se, joka sanoo, ja sanokoon se, joka tietää.

Kirjan ratsuväestä Ruotsin ajalla julkistaminen 25.11.2016 ja tilaaminen

Kirjani ”Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla”, 790 sivua, on nyt tullut kirjapainosta. Itse olen painoasuun erittäin tyytyväinen.

Julkistamistilaisuus on Virtain kaupunginkirjastossa, Mäkitie 1, 34800 Virrat, perjantaina 25. päivä klo 13. Kahvitarjoilu. Pidän siellä esittelypuheenvuoron ja kirjaa saa silloin käteismaksulla hintaan 45 euroa. Ohjehinta on 49, postitettuna 64. Tervetuloa.

Tilaisuuteen pääsee kauempaakin. Kun kelit voivat olla vaikeita, tänne pääsee muutoinkin kuin omalla autolla:

Helsingistä klo 8.15 lähtee pikavuoro Hämeenlinnan kautta, vaihto Tampereella (jatkoauto 11.00) ja on Virroilla 12.45.

Kirjastolle kävelee 10 minuutissa: Huoltoasemalta vasemman käden kautta Varpustielle, jossa asun ja jossa tuntomerkkinä uusi valkoinen aita, Virtain pääkadulle, vasemmalle ja K-marketin kohdalta ylös mäkeen.

Samana päivänä pääsee takaisin suoralla pikavuorolla klo 15.05, lähtö sieltä, minne tuloauto tuli (huoltoasema). Auto ajaa Ruoveden, Tampereen ja Hämeenlinnan kautta ja on Helsingissä 19.40.

Kirjan tilaukset

Kirjaavoi tilata tästä

Tilattaessa ilmoitan pankkiyhteyden, jonne toivon, että kirja postituksineen maksetaan ennakkoon. Kirja lähetetään, kun maksu on kirjautunut tilille. Näin tilattaessa hinta on 49 + 15 = 64 euroa.

Jos haluaa käyttää välittäjää, kirjaa voi kysyä KirjaVälitys Oy:stä ja verkkokirjakaupasta www.Booky.fi.

Nämä hinnoittelevat kirjan itse em. ohjehinnan pohjalta. Kirjojen varasto on minulla.

Kirjasta on esittelytekstiä ollut tällä sivustolla 2.8.2016. Julkistamisen jälkeen mahdollisesti laitan tänne esittelypuheenvuoroni.

Kirja suomalaisesta ratsuväestä Ruotsin ajalla

Kirja on painossa, mutta painatus viivästyy ruuhkan takia, ja siitä johtuen kirjan julkistaminen siirtyy vastaavasti. Uusi julkistamispäivä on suunniteltu marraskuun 25. päivä perjantaina klo 13 Virtain kaupunginkirjastossa (Mäkitie 1). Tiedotan lähempänä siitä tarkemmin ja tiedustella voi myös kirjastosta, joka on tilaisuuden toinen järjestäjä.

Lisänimistä - kuulopuheita suomeksi, paperilla ruotsiksi

Julkaisin vuonna 2011 matrikkelin Porin läänin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian miehistä Suomen sodassa 1808-09. Sen jälkeen työstin samalla periaattella saman komppanian matrikkelia Kustaa III:n Venäjänsodan ajalta vuosilta 1788-1790. Olin päässyt siinä aika pitkälle, kun ratsuväkikirjan tekeminen vaati kaiken ajan ja tarmon. Nyt ratsuväkeä käsittelevä kirja on painossa ja olen Meurosen lisäksi ottanut matrikkeliasian uudelleen työn alle.

Varsinaisten sotamiesten osalta tutkimus on valmis, mutta varamiehistö on moniongelmainen tutkimuskohde. Otan tässä esille vain yhden seikan: korvakuulolta kirjoitettua, suomeksi puhuttua.

Jo edellisessä matrikkelissa huomasin, että etunimet Abraham ja Gabriel olivat menneet sekaisin. Sama toistuu tässä matrikkelissa. Miten kaksi noin erilaista nimeä voi sekaantua niin, että yksi ja sama mies on yhdessä lähteessä Abraham ja toisessa Gabriel? Vastaus on suomenkielinen puhe: Aapo ja Kaapo. Kun sotaväessä huudetaan kovaa, k-kirjain voi jäädä kuulumatta, mutta muut kirjaimet kuuluvat sitäkin paremmin. Siis suomea on käytetty, vaikka kirjurit kirjasivat ruotsiksi.

Yksi varamies oli Manu eli Emanuel, jonka syntyperä ei ole kovista yrityksistä huolimatta selvinnyt. Otettaessa varamieheksi rulliin kirjattiin lisänimi Carström, ammatti räätäli, syntymäpaikka Harju (myöhemmin Orivesi), ikä 21 vuotta pituus 11 korttelia 2½ tuumaa, ja siviilisääty naimaton. Noilla viitteillä Harjusta, siis Tampereelta, löytyisi Kaarilassa asunut rakuuna Tuomas Carström (s. 1746, k. 1790), mutta lasten joukosta ei löydy Manua. Kirkonkirjoihin Carström on korvakuulolta otettuna tullut muotoon Skarström. Varamiehenä Manu sai nimen Wigg. Hän tuli Orivedelle Längelmäeltä 1786. Tuo vuosi jää sopivasti Längelmäellä kahden rippikirjan väliin, että ei selviä kuka ja mistä silloin muutti. Längelmäellä on syntynyt monta Emanuelia, joista kolme on periaatteessa mahdollisia... En vaivaa lukijoita tarkemmalla selvityksellä. Voitte itse kokeilla, jos onnistutte minua paremmin.

Periaatteessa tuomiokirjoja lukemalla jotakin saattaisi selvitä, mutta se on vain mahdollisuus ja vaatisi ehkä monta päivää hankalan tekstin läpikäymistä. Silmille raskasta ja turhauttavaa, kun ei kumminkaan löydä. Nuorempana sitä jaksoi, kun oli kysymys omista esivanhemmista. Mutta nyt jää joitakin lähtökohtia muiden tutkittavaksi.

Vielä lisänimistä ja korvakuulolta kuulemisesta. Yksi ja sama mies on yhdessä lähteessä Kask ja toisessa Bask. Toisella on nimi Lum eli Lom yhdessä lähteessä ja Blom toisessa.

Pieni löytö kartalta ja tietoja tulevasta

Kirjani Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla on kirjapainossa ja tulee sieltä joskus lokakuussa. Julkistamistilaisuus on Virtain kaupunginkirjastossa, aivan Virtain keskustassa Mäkitie 1, perjantaina 4. marraskuuta päivällä. Kellonaika tarkentuu myöhemmin (sitä voi kysyä kirjastostakin lähempänä).

Kirjassa on siis 790 sivua, koko B 5. Ovh on 49 euroa, johon mahdolliset posti- ja lähetyskulut lisätään.

Kirja on aika painava, 1850 grammaa

Vantaalla on 8.-9. lokakuuta Kuulutko sukuuni -tapahtuma. Olen siellä omalla osastolla paikalla, T:mi Toiset Aijat. Sinne voi tulla keskustelemaan tulevaan kirjaani tai muutoin tutkimuksiini liittyvistä asioista. Aikaisempia julkaisuja on myös saatavilla ilman postikuluja.

Pieni löytö kartalta:

Vanhimmat maanmittarit Suomessa aloittivat työnsä 1600-luvun puolivälin paikkeilla ja piirsivät maakunnallisia karttoja. Ylä-Satakunnan vanhin tällainen kartta on ajoitettu vuoteen 1650. Kuvana on siitä poimittu yksityiskohtana Kolkinlahden seutu, ohessa. Otteella näkyvät talot ovat Pohjaslahti (Poiaslaks), Kangasjärvi (Kangasierfvi), Mäyränen (Meürenen), Myry (Myrhä ja Laasoniemi (Lasonemi, tunnetaan paremmin nimellä Salmi). Sappisalon niemimaa erottuu korostuneena. Laasoniemen kohdalta lähtee pitkä kapea lahti, joka on sama kuin Kolkinlahti. Kolkinlahti tässä on kylänimenä muodossa Kåiklacks. Mäyräsen nimi on mielenkiintoisesti kirjoitettu e:llä ja saksalaisella y:llä. Mielestäni tässä on yksi todiste lisää sille, että Mäyränen ja Meuronen ovat alkuaan tarkoittaneet samaa nimeä. Nimen kantana on eläimen nimitys mäyrä. Vihreä viiva ylhäältä alas Kangasjärven takaa on silloisten Ruoveden ja Keuruun pitäjien rajaa.

Lähdeviite:

http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/laeaenin-ja-kihlakunnankartat/@@mapview?handle=hdl_123456789_23650, luettu 25.9.2016.