Toiset Aijat: Lehtikirjoituksia ja artikkeleita

Lehtikirjoituksia ja artikkeleita


  • Pohjanmaan ratsukomppania 1620- ja 1630-luvuilla. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2016, s. 43-50.
  • Ratsuväki Napuen taistelussa 1714. Sotahistoriallinen aikakauskirja 35, Tallinna 2015, s. 209-233.
  • Hiiripellon kylästä mieron tietä Vanajalle. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2014, s. 5.
  • Vilhunen, Vilhuinen
    Genos 2/2013, s. 87-96.
  • Dna-tutkimuksesta 
    Eteläpohjalaiset Juuret 3/2013, s. 5.
  • Suomalainen ratsuväki Pommerin sodassa 
    Sotahistoriallinen aikakauskirja 32, Tallinna 2012, s. 44-72.
  • Keuruulainen rakuuna Martti Tuomaanpoika
    Keuruun Joulu; Vuosikirja 2012, Keuruu 2012, s. 61-63. Martti oli suuren Pohjansodan aikana Keuruulaisten pappien asettama ns. apurakuuna.
  • Kuka oli se Soini, josta johtuu Soinin pitäjän nimi?
    Kirjassa Lasse Autio (toim.): Soini lukemisto IV, Saarijärvi 2012 s. 27-47. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Genos 2/2002.
  • Pussi selkään ja Pusulle
    Eteläpohjalaiset Juuret 1/2012, s. 27-32. Artikkelissa selvitellään Ruoveden Visuveden kylän Pusun talon sukua 1500-1700 -luvuilla. Jälkipolvia on mm. Virtain Ala-Herrasella ja Etelä-Pohjanmaalla.
  • Härkösten isä- ja äitilinjoistaAla-Härkösten viesti; Ala-Härkösen sukuseura ry.n jäsenlehti numero 37/2012, s. 7-9. Siinä lehden toimitus on onnistunut tärvelemään luvun Härkösen suku ja isälinjat alun. Tässä on ensimmäinen kappale sellaisena kuin sen kirjoitin:

    "Edellä oleva ei suoraan sano mitään Härkösen suvun isä- eikä varsinkaan äitilinjoista. Arvella voidaan, että savolaisperäisenä sukuna Härköset kuuluvat haploryhmään N1c1 ja sen savolaiseen alihaarautumaan. Vaikka Ala-Härköset kuuluvat isäni kautta esipolviini, välissä on ainakin kaksi polvea naisten kautta. Äitilinjani ei vie sinne ollenkaan vanhimman varmuudella tunnetun asuessa Hauhuun Braskilla emäntänä 1700-luvulla."
  • Virtain tarina. Suomenselän Sanomat 90 vuotta
    Juhlalehti 7.7.2011, s. 5-23.
  • Lyhennysveroluetteloista
    Eteläpohjalaiset Juuret 4/2011, s. 12-13.
  • Suomen ratsuväenorganisaatio ja taktiikka Ruotsin ajalla
    Kirjasssa Jukka Partanen (päätoim.) "Suomalainen sotilas hakkapeliitasta tarkk'ampujaan". Weilin+Göös, Hämeenlinna 2010, s. 54-71. ISBN 978-951-593-289-1.
  • Suomen sota ja suomalainen ratsuväki
    Sotahistoriallinen aukakauskirja  28, Helsinki 2009, s. 197-239.
  • Matti J. Kankaanpää: Vastavirtaan kuin lohen suku
    Kirjassa Pirjo Hiidenmaa ja Katri Maasalo (toim.): He kirjoittavat öisin – mutta miksi? Tietokirjat kertovat. Suomen Tietokirjailijat ry:n 25-vuotisantologia. ISBN 978-951-96737-9-0. Helsinki 2008, s. 114-117.
  • Matti J. Kankaanpää: Lampimäen talon vaiheista 1600-luvulta 1700-luvun lopulle ja suvun kantavanhempien esipolvista.
    Kirjassa Seppo E. Järvinen (toim.): Lampimäki Alavudelta. Lampimäen suku ry, Alavus 2008, s. 9-54. ISBN 978-952-92-4242-9.
  • Parkanon Yliskylä
    Historiallinen katsaus kylän kehitykseen vanhimmista ajoista 1800-luvulle Väinö Viitasalon kustantamassa Parkanon Yliskylän kyläkirjassa. Painettu Keuruskopio 2007.
  • Tiedonanto vanhimmista tuomiokirjoista Genoksessa 3/2007.
  • Puumerkeistä. Sukuset
    Lahden seudun sukututkijat ry:n jäsenlehti) 1/2007, s. 4-5
  • Kimaltelevilta vesiltä; Virtain Sipilän talomiljöö I. K. Inhan kuvien kautta nähtynä.
    Julkaisussa, Anttti Koiranen (toim.): Virtain Valkeajärveltä Vienaan I.K. Inhan matkassa. Tutkivi (Tampereen yliopiston Virain kulttuurintutkimusaseman julk.) 36, Tampere 2006, s. 2-18. ISBN 951-44-6776-0, ISSN 1236-3383.
  • Onko sukututkimustieteellä omaa metodia?
    Eteläpohjalaiset Juuret 3/2005, s. 38-55. ISSN 1795-3189.
  • Pohjanmaan rykmentin lähteistä suuren pohjan sodan ajoilta ja maarulla vuodelta 1705. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 46, Porvoo 2005, s. 332-3909. Referat s. 400-402.*
  • Karl Frosteruksen tytär Vappu
    Tiedonanto, Genos 1/2003, s. 41-42.
  • Melasten alkukoti
    Yksi luku Kaija Melasen kirjassa Vitsakosken Melasen suku III, Jyväskylä 2002, ISBN 952-91-9295-7.
  • Luulin, että naisetkin voivat olla suomalaisia
    Genos 4/2002, s. 212-213. Vastine Heikki Vuorimiehen kirja-arvosteluun Genoksen edellisessä numerossa.
  • Eläkkeensaajien luettelot sotilaista kertovana lähteenä
    Sukuset, Lahden seudun sukutkijat ry:n jäsenlehti 2/2002, s. 17.
  • Kuka oli se Soini, josta johtuu Soinin pitäjän nimi?
    Genos 2/2002, s. 61-74.
  • Sotamies Jupiter eli Kuusenrati
    Pohjanmaan hist. seuran julkaisu, Miilu 2/2001, s. 12-13.
  • Turun ja Porin läänin piilossa olleita henkikirjoja
    (tiedonanto, Genos 3/2001, s. 155-156)
  • Uutisartikkeleita lehdistössä kirjastani "Suuri Pohjansota, Iso Viha ja suomalaiset":
    Virtolainen sukututkija kirjoitti historiallisen suurteoksen

    Ilkka 11.11.01
  • Henkilöitä sodan melskeissä
    Keskisuomalainen 09.11.01
  • Suursodasta voi kirjoittaa pienen ihmisenkin kannalta Aamulehdessä 13.11.01
  • Suuri Pohjansota kertoo merkittävästä murroskaudesta
    Suomenselän Sanomissa, 13.11.01, Ruovesi-lehdessä ...11.01 ja Sukuviestissä "Arjen eläjiä historiassa" 6/2001, s. 27. Kirjaarvosteluja: Tarmo Yli-Rajala: Rivimiesten tuntoja, Kaltio 2/2002, s. 36-37. Heikki Vuorimies Genoksessa 3/2202, s. 170-174.
  • Pennalan talohistoria, Pennalan kirja I
    Kaustinen 2000, s. 13-48. Kustantaja Pennalan sukuseura. Kirjasta on tuli uusi painos v. 2001.
  • Keskustelua Matti Klingen artikkeliin Genealogia, verkostot, sukulaisuuden merkitysvaihtelut (Genos 3/2000). Genos 4/2000: 197.
  • Ala-Honkajoen ruotusotamiehet
    Ilmestynyt Ala-Honkajen kylätoimikunnan (Kankaanpään pitäjässä) kotisivulla ja julkaistaan aikanaan myös kyläkirjassa.
  • Porin jalkaväkirykmentin sotilaat suuren Pohjansodan 1700-1721 aikana
    Tampereen Sukututkimusseuran vuosikirja Nro XX:2, Tampere 1999, Erityisliite s. 29-.
  • Sukututkimuksen määritelmä
    Genos 1999: 123-126.
  • Kirkkoherranvirastojen sukutukimuspalveluista Sukutieto 2/1998: 25-26. Sama lyhennettynä myös Kotimaa-lehdessä heinäkuussa 1998. Erkki Huhta kirjoittanut vastineet lehtien seuraavissa numeroissa.
  • Puutalojen Virrat - valokuvadokumentti Kirja-arvostelu. Suomenselän Sanomat 9.4.1998.
  • Emanuel Jarttin konkurssi vuonna 1895 Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 23/1998: 12-15.
  • Släkten Kolström - Kolamo - Hiilivirta - Viherkenttä Genos 1997: 117-130 (yhdessä Gunnar Modeen ja Tore Modeen kanssa)
  • Herrasväki Virroilla Inhan aikakaudella Tutkivi 11, Tampere 1996, s 1-24
  • Sukututkimuksen teoria ja käytäntöSukutieto 2/1995 s 7-9.
  • Rajaamisen välttämättömyydestä sukututkimuksessa Sukuviesti 3/1995: 15-17.
  • Ala-Härkösen sukuseura toiminut 20 vuotta Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 20/1995: 21-27.
  • Sukuseurojen julkaisutoiminnan merkitys Sukuviesti 4/1994: 7-10
  • Sukuseura -- sukukirja, kirjassa Tunne sukusi sukuseuratoiminnan opas (Sukuseurojen Keskusliitto ry.), Pieksämäki 1994, s 44-57.
  • Esipolvet ja jälkipolvet -- toisilleen vastakkaisia?Genos 1994: 50-51.
  • Aune Kankaanpää o.s. Sipilä - Käsityönopettaja (2.2.1908-31.10.1993). Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 19/1994: 17-20.
  • Vainisten sinetti ja puumerkki Ala-Härkösen sukuseuran julkaisu nro 19/1994: 15-16.
  • Tavoitteena hyvä sukukirjaGenos 1993: 90-102.
  • Kaksi 1600-luvun ratsumiestä Ruovedeltä Genos 1992: 73-80.
  • Minun tapani hyödyntää tietokonetta sukututkimuksessa Sukuviesti 1992: 12-14.
  • Korpraali Peura, veteraani 1600-luvulta Sukuviesti 1990: 27-29.
  • Oriveden muuttaneet 1737-1774 Genos 1990: 11-26.
  • Keuruulainen Vaissin suku; kokemuksia sukukirjan tekemisestä Tampereen seudun sukututkimusseuran vsk 1989: 3-5.
  • Sukututkimus ja suurvalta-ajan sotilaat Genos 1989: 113-122.
  • Härkösellä nyt kun ollaan, Härköskylän ja suvun vaiheita Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 14/1989: 14-17.
  • Ammattina sukututkijaVirtain Joulu 1986: 12.
  • Ruoveden ja Keuruun vanhat alueet sukututkimuksen kohteina Genos 1986: 180-194. Perustuu esitelmään Tampereen sukututkimuspäivillä.
  • Ruoveden seudun kuulutusluettelot Genos 1986: 81-90.
  • Sukututkimus ja ainoa mahdollinen tapaus Genos 1983: 156-161.
  • Mikä mies oli B. A. Paldani? Virtain Joulu 1983: 22-23. Yhdessä Matti Lehtisen kanssa.
  • Talohistoria asiakirjojen valossaOrpana 2/1983: 15-19.
  • Sukututkimusinstituutti ei tuo mitään uutta. Keskisuomalainen 29.12.1983.
  • Virtis-nimi Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539 Suomenselän Sanomat 10.8.1982.
  • Kylä, jolla oli neljä nimeä Suomenselän Sanomat 4/3 1982. Kirjoitukseen Hannes Lahti-Nuuttilan vastine 7.4.1982, ja minun vastineeni Hannekselle otsikolla Rautakouralle kouran täysi rautaa 30.5.1982. Sisältää Virtain Jäähdyspohjan kylän vanhinta historiaa.
  • Talo tietää taustansa ja suku syntynsäVirtain Joulu 1981: 16-17.
  • Välttämättömät ja riittävät ehdot genealogisessa päättelyssä Genos 1981: 60-64.
  • Haastattelut ja arkistotutkimus perinnetiedon keruussa Esitelmä Virtain opiston perinnepiireissä, julkaistu Orpana 3/1982: 15-19.
  • Reippaita poikia, Kankaanpään poikia Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu 3/1978: 8-13.
  • Ala-Härkösen suvun tutkiminen - ongelmia ja tavoitteita. Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu 2/1977: 7-13.
  • 70 vuoden takaista toimintaa Virroilla; pari poimintaa vanhoista sanomalehdistä Virtain Joulu 1976: 28-29.
  • Härkösen talon varhaisvaiheita Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 1/1976: 10-13.
  • Askos-postiVirtain Joulu 1974:12-13.
  • Kuntien työvoimapolitiikkaa tarvitaan Helsingin Sanomat 17.12.1972
  • Kaarinan majaVirtain Joulu 1972: 10-11.
  • Härkösen talojenpuumerkit Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 9/1984: 7-8.
  • Peuran poika Härkösen vävy Ala-Härkösen Sukuseura julkaisu nro 10/1985: 13-15.
  • Virtain entisistä lukkareista Virtain Joulu 1971: 30.