Toiset Aijat

torstai 6. huhtikuuta 2017

Kirjoja vanhan Ruoveden historiasta

Kirjoitin FB:n ryhmässä ”Virrat ennen ja nyt” jokin aikaa sitten kirjalöydöistä. Toistan sen tässä, koska voi kiinnostaa muitakin:

Olen kauan ollut siinä käsityksessä, että vanhan Ruoveden historiakirjojen sarja on loppuunmyyty. Mutta yllätys, yllätys. Sitä löytyy. Seurakuntatalolla oli remontti ja tavaroita siirrettäessä löytyi laatikoittain kirjoja. Osaa I (Jokipii ym., koko vanhan Ruoveden alue Keuruuta myöten), liiteosaa I:2 (jossa muun muassa tekemäni talonhaltijaluettelot 1552-1809 samalta alueelta) ja erityisen runsaasti osaa III:1 (Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle).

Jos olette kiinnostuneita, kysykää seurakunnasta. Eivät ole kuulemma hinnalla pilattuja.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Otaniemessä sukututkimusviikolla 18.-19. maaliskuuta

Suomen Sukututkimusseura juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Viikolla 13.-19. maaliskuuta on ”koko Suomen sukujuhla” (http://www.genealogia.fi/suku-2017). Ohjelma on monipuolista ja sopii myös aloitteleville harrastajille.


Tominimeni Toiset Aijat osallistuu viikon talpahtumiin Espoon Otaniemessä lauantaina ja sunnuntaina 18.-19. päivä. Otan sinne mukaani uutta ratsuväkikirjaani ja aikaisemmin ilmestynyttä kirjaani suuresta Pohjansodasta. Odotan, että siellä syntyy, kuten tammikuussa Tampereella, monipuolisia keskusteluja. Kirjoja saan tuotua mukanani rajoitetun määrän, ja sunnuntaiksi voin tuoda lisää.

tiistai 31. tammikuuta 2017

Sampolassa ja Säätytalolla

Sukututkimuspäivä Tampereen Sampolassa lauantaina 28. päivä sujui oikein hyvin. Esitelmiä en kuunnellut. Pidin tärkeämpinä kirjojeni markkinointia ja siinä yhteydessä käytyjä keskusteluja. Sen sijaan, että olisin palannut Virroille, jatkoin Tampereelta Vantaalle, ja tänään käväisin ”talvimökiltäni” Valtaalta käsin Helsingissä.
Suomen Sukututkimusseura perustettiin 30. tammikuuta 1917. Seura siis täytti sata vuotta. Satavuotispäivää juhlittiin Säätytalolla tänään 31. päivä. Kuultiin tärkeiden henkilöiden tervehdyksiä ja puheita (ministeri, piispa ja pääjohtaja). Mieleenpainuvimpia olivat musiikkiesitykset ja Maaria Leinosen runonlausunta. Soprano Aliina Koivulan ääni pääsi salissa oikeuksiinsa. Tilaisuuden päättänyt Maamme-laulu kaksikielisesti kaikui salissa komeasti. Säkeistöjä laulettiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kukahan tekisi sanat englanniksi, että koko maailma ymmärtäisi.
Juhlan jälkeen kakkukahvin yhteydessä tapasi vanhoja tuttuja. Aloin muistella, milloin minä liityin jäseneksi. Se oli joskus 1960-luvun lopulla. Olen siis ollut satavuotiaan seuran jäsen puolet siitä ajasta. Silloin sukututkimus ei ollut muodikasta. Päinvastoin. En liittyessäni arvannut, että sukututkimus täyttäisi lähes koko myöhemmän elämän. Seurassakin olin 80-luvulta alkaen pari vuosikymmentä hallituksen jäsen. Tutkijajäseneksi tulin jo vuotta aikaisemmin kuin hallitukseen, ja olen yhä eläköityneenäkin kunnianarvoisen seuran tutkijajäsen. Sitä valintaa olen aina arvostanut.

Omasta puolestani toivotan Seuralle onnea ja menestystä.

maanantai 23. tammikuuta 2017

Sukututkimuspäivä Tampereella 28.1.2017

Olen paikalla uusimman kirjani kanssa Sukututkimuspäivänä Sampolassa. 

Otan myytäviä ja esteltäviä kirjojani sen verran mukaani, mitä linja-autolla liikkeellä oleva saa kulkemaan. Tampereella on ollut hyvä käydä antoisia keskusteluja tuttujen ja entuudestaan tuntemattomienkin kanssa.


Tapaamisiin.

tiistai 27. joulukuuta 2016

Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla

Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla
Pitkäaikaisen ja suuren työn tulos, Matti J. Kankaanpään kirja ”Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla” ilmestyi vuoden 2016 lopulla. Kirjasta saa kokonaiskuvan kansallisuudeltaan suomalaisen ratsuväen toiminnasta ja koostumuksesta 1550-luvulta vuoteen 1809.

Kirja on myös historia sodista, joissa ratsuväki oli kulloinkin mukana. Sivuja on 790 ja teksti on tiivistä.

Lue kirjan julkistamisestilaisuudesta tässä

Kirjan esite

Kirjassa on kaksi tasoa: se kertoo toisaalta kaikista niistä sotatoimista, joissa suomalaista ratsuväkeä oli mukana ja toisaalta se on mitä, missä ja milloin -tyyppinen tietokirja ratsuväen joukko-osastoista komppaniatasolle asti. Kirjassa on erityinen luku henkirakuunarykmentistä.

Kirja on rinnakkaisteos saman tekijän kirjalle suuresta Pohjansodasta (1700-1721; Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset, 2001). Kolme aihepiiriin liittyvää artikkelia on ilmestynyt Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa, yksi Suomen sodan ajasta, toinen Pommerin sodasta ja kolmas Napuen taistelusta, sekä yksi artikkeli Eteläpohjalaisissa Juurissa.

Lundin taistelu 1676, osa 1: nälkäsota


Kirjan tilaus

Kirjaa voi tilata sähköpostitse: matkank@gmail.com
tai kirjeitse osoitteella:

Matti J. Kankaanpää,
Varpustie 5
34800 Virrat.

Ilmoitan pankkiyhteyden, jonne toivon, että kirja postituksineen maksetaan ennakkoon. Kirja lähetetään, kun maksu on kirjautunut tilille. Näin tilattaessa hinta on 49 + 15 = 64 euroa.

Kirjaa voi myös ostaa: 
Verkkokirjakaupasta www.Booky.fi

Kirjan sisällysluettelo






tiistai 29. marraskuuta 2016

Ratsuväkikirja julkistettiin 25. marraskuuta



Ystävällisesti Virtain kirjasto tarjosi tilat julkistamiselle ja vieläpä kahvituksen. Suuret kiitokset. Ammattini sukututkijana ei olisi ollut mahdollinen Virroilla asuvana ilman kirjaston hyviä palveluja tutkijahuoneineen. Nyt digitaalisten arkistojen aikana tilanne olisi riippumattomampi asuinpaikasta.

Paikalla oli lähes 20 henkeä. Vain yksi lehtimies oli vaivautunut paikalle. Kirjastotoimen johtaja avasi tilaisuuden, jonka jälkeen minä pidin kirjan esittelypuhenvuoron. Se kesti noin puoli tuntia. Puhuin tukenani pieni muistilappu vapaasti. Puheenvuorostani on tässä pääkohtia seuraavassa.

Kerroin aluksi kirjan syntyhistoriasta. Ajatus ratsuväen tutkimisesta Ruotsin ajalla syntyi kymmenkunta vuotta sitten Oriveden opiston tietokirjakoulutuksessa. Sain siitä kokoon vuonna 2010 pitkän artikkelin (satakunta sivua A4), mutta en saanut sitä julkaistuksi. Pari artikkelia syntyi teemasta Sotahistorialliseen aikakauskirjaan ja eräänlainen lyhyt kokonaiskatsaus kirjaan ”Suomalainen sotilas 2, hakkapeliitasta tarkk’ampujaan”. Jäätyäni niin sanotusti eläkkeelle sukututkijan ammatista ja saatuani valmiiksi sovitut isommat työt, aloin suunnitella kirjaa ratsuäväestä. Aihe paisui kuin pullataikina. Oli suuria vaikeuksia saada edes lähes kaikki mahtumaan mukaan ja sivumäärän pidettyä painoarkin 792 rajoissa. Siis kirjassa on paljon sivuja, ja kaikki sivut ovat tiivistä tekstiä. Ei mikään runokirja.

Kirja on tarkoitettu kolmenlaiselle lukijapiirille. Kirja on tehty koulutettujen tutkijoiden ehdoilla. Lähteistön ja viittausten pitäisi tyydyttää tässä suhteessa kovat vaatimukset. Tämä siitä huolimatta, että ammattitutkijat ovat kirjan ostajina vapaamatkustajia. Käsitykseni mukaan painoasu ja sisältö ovat laadukasta, hyvin tiivistä asiaa.

Toinen ryhmä, jonka suhtautunee kirjaan ymmärtäväisemmin, ovat harrastusluonteisesti tutkivat, kuten sukututkijat tai paikallishistorian tutkijat. Uskon, että nämä hyötyvät hyvin merkityistä lähdeviittauksista ja laajasta kirjallisuusluettelosta sekä tekstin yksityiskohtaisuudesta. Pohjansotakirjani sai arvostelua, että siinä oli liian vähän viitteitä (oli hieman alle viisisataa). Siihen tämä kirja ei sorru, koska viitteitä on yli tuhat enemmän.

Kolmas ryhmä, jonka toivon löytävän tämän kirjan, ovat historiallisesta tietokirjallisuudesta kiinnostuneet, erityisesti ne, joita kiinnostaa lähihistoriaa vanhempi historia. Nämä lukijat voivat ohittaa viitteet ja luettelomaisimmat kohdat kirjasta. Luettavaa silti riittää, vaikka parisataa sivua ohittaisi. Luonnehdin kirjaa mitä, missä ja milloin -tyyppiseksi, jota voi lukea pääluku kerrallaan eikä välttämättä aikajärjestyksessä.

Kirjan lähteistöä olen tutkinut jo ainakin parikymmentä vuotta sitten ilman, että olisi ollut suunnitelmia ratsuväkikirjasta (ks. esim. Genos v. 1992). Kun päätin tehdä aiheesta kirjan, oli ensi sijassa 1600-luku tutkimatta. Sen lähteistön pääosa oli SVAR:ssa ja enimmäkseen käytettävissä digitaalisesti. Kävin läpi luettelot tarkasti ja seuloin niistä suomalaista ratsuväkeä koskevat osat. Näitä vuosikerta vuosikerralta tutkittaessa – kahdessa ja puolessa sadassa vuodessa vuosikertoja on paljon – ratkaisin, mitä tarvitaan tarkemmin luettaviksi. Ne poimittiin kuvina, nelinumeroinen luku, ja käytettiin valinta kuvankäsittelyssä ennen kuin tallennettiin kovalevylle. Seuraavassa vaiheessa enin osa niistä luettiin tekstiksi, tekstistä tehtiin komppanioittain yhteenvetoja ja nämä yhdistettiin eskadoonan tai rykmentin yhteenvedoksi. Yhtenäisin lähdesarja olivat katselmusrullat.

Toinen tarkastelutaso saatiin kirjallisuudesta, joka paljolta oli ruotsinkielistä: tapahtumille yleisempi viitekehys niiltä osin, missä suomalaisia kulloinkin oli. Viitekehykseen yhdistettiin edellä mainittu ”ruohonjuuritasolta” lähtenyt kuvaus. Tämä kaikki, varsinkin sotavuosilta, vuosi ja joukko-osasto kerrallaan.

Ruotsin ajalla sotia oli paljon ja kaikki sodat olivat kulloisenkin kuninkaan näköisiä. Miten ne kaikki voi muistaa? Tämä kirja voi toimia siinä hyvänä apuna. Sotajaksot rytmittävät sisällyksen: pitkän vihan 1500-luvun lopulta ja sotien Venäjää ja Puola-Liettuaa vastaan kautta suureen Saksan sotaan sekä kolmeen pohjansotaan...

Kerroin myös vähän terminologiasta, mitä tarkoitettiin kyrassieereilla, ratsumiehillä tai rakuunoilla. Henkirakuunarykmentillä on kirjassa oma erityisasemansa. Puhuin myös taktiikasta ja hevosista. Tältä osin en toista tässä kertomaani, vaan kehotan lukemaan kirjaa.


Loppusanoiksi olin valinnut viisaan kansanmiehen, äidinäitini isän, virtolaiseen talonpojan Vaskivedeltä sanat: tietäköön se, joka sanoo, ja sanokoon se, joka tietää.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Kirjan ratsuväestä Ruotsin ajalla julkistaminen 25.11.2016 ja tilaaminen

Kirjani ”Suomalainen ratsuväki Ruotsin ajalla”, 790 sivua, on nyt tullut kirjapainosta. Itse olen painoasuun erittäin tyytyväinen.
Julkistamistilaisuus on Virtain kaupunginkirjastossa, Mäkitie 1, 34800 Virrat, perjantaina 25. päivä klo 13. Kahvitarjoilu. Pidän siellä esittelypuheenvuoron ja kirjaa saa silloin käteismaksulla hintaan 45 euroa. Ohjehinta on 49, postitettuna 64. Tervetuloa.

Tilaisuuteen pääsee kauempaakin. Kun kelit voivat olla vaikeita, tänne pääsee muutoinkin kuin omalla autolla:
Helsingistä klo 8.15 lähtee pikavuoro Hämeenlinnan kautta, vaihto Tampereella (jatkoauto 11.00) ja on Virroilla 12.45.
Kirjastolle kävelee 10 minuutissa: Huoltoasemalta vasemman käden kautta Varpustielle, jossa asun ja jossa tuntomerkkinä uusi valkoinen aita, Virtain pääkadulle, vasemmalle ja K-marketin kohdalta ylös mäkeen.
Samana päivänä pääsee takaisin suoralla pikavuorolla klo 15.05, lähtö sieltä, minne tuloauto tuli (huoltoasema). Auto ajaa Ruoveden, Tampereen ja Hämeenlinnan kautta ja on Helsingissä 19.40.

Kirjan tilaukset
Kirjaa voi tilata sähköpostitse: matkank(at)gmail.com tai kirjeitse osoitteella Matti J. Kankaanpää, Varpustie 5, 34800 Virrat.

Tilattaessa ilmoitan pankkiyhteyden, jonne toivon, että kirja postituksineen maksetaan ennakkoon. Kirja lähetetään, kun maksu on kirjautunut tilille. Näin tilattaessa hinta on 49 + 15 = 64 euroa.

Jos haluaa käyttää välittäjää, kirjaa voi kysyä KirjaVälitys Oy:stä ja verkkokirjakaupasta www.Booky.fi.
Nämä hinnoittelevat kirjan itse em. ohjehinnan pohjalta. Kirjojen varasto on minulla.


Kirjasta on esittelytekstiä ollut tällä sivustolla 2.8.2016. Julkistamisen jälkeen mahdollisesti laitan tänne esittelypuheenvuoroni.